Metsäyhdistyksen blogi: Onko syytä huoleen – mitä nuoret ajattelevat metsistä ja metsäalasta?


Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän johtava asiantuntija.

Kirjoitus on julkaistu Metsäylioppilas-lehdessä lokakuussa 2023.

Onko lasten ja nuorten suhde metsään muuttunut? Entä millainen imago metsäalalla on? Tätä kysytään minulta usein ja yhä useammin huolestuneena.  Tässä kirjoituksessa peilaan kysymystä tutkitun tiedon ja yli kahden vuosikymmenen käytännön työkokemuksen valossa. 

Metsät ovat tulleet hyvin monin eri tavoin tärkeämmiksi nuorille. Koronapandemia-aika sai nuoret, kuten muutkin, viettämään enemmän aikaa metsässä.

Myös tuoreimman Nuorten metsäbarometrin (2022) mukaan suomalaisten nuorten suhde metsiin ja niiden hyödyntämiseen on muuttunut myönteisempään suuntaan. Metsien hyvää hoitoa pidetään tärkeänä, ja suuri osa nuorista ymmärtää sen merkityksen puunsaannille ja metsäteollisuudelle. Samalla nuoret korostavat yhä enemmän metsien roolia luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.

Nuoret näkevät metsäalassa myös toivon paremmasta tulevaisuudesta. He uskovat, että metsäala tarjoaa vastuullista työtä ja mahdollisuuden hidastaa ilmastonmuutosta. Metsästä on nuorten mielestä tärkeää saada työtä ja tuloa, mutta samalla on välttämätöntä torjua luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Nuorille suhtautuminen metsiin on sekä–että-kysymys.

Metsäalalla on edessään haaste yhdistää erilaiset, lisääntyvät odotukset ja toiveet, joita metsiin kohdistuu.

Nuorten metsäbarometrin toteuttaa Suomen Metsäyhdistys, jonka nuorisoviestinnän tavoitteena on aina ollut herättää kiinnostus metsiä kohtaan. Metsä ei olekaan suomalaisille yhdentekevä asia, mikä ilmenee aktiivisessa metsäkeskustelussa. Jokaisella meistä on vahvoja mielipiteitä ja ajatuksia metsästä. Metsäyhdistys tarjoaa tietoa lapsille ja nuorille, jotta heillä on rakennusaineita mielipiteiden muodostamiseen.

Miltä mahtaa barometri näyttää vuonna 2032? Kun viemme koululaisia metsäretkille, törmäämme uusiin kysymyksiin, kuten: ”Miksi nämä mustikat näyttävät tällaisilta?” tai ”Tarvitseeko niitä pestä ennen syömistä?” On lapsia, joille muovirasian pensasmustikat ovat tutumpia kuin ”villimustikat”. On myös lapsia, jotka astuvat metsään ensimmäistä kertaa elämässään järjestämällämme metsäretkellä. Tutut sanat, kuten nuotio, ovat heille outoja.

Tämä herättää pohtimaan tulevaisuutta: On mahdollista, että metsään välinpitämättömästi suhtautuvien määrä kasvaa. Saattaa myös olla, että keskustelu tulee perustumaan yhä enemmän tiedon sijasta mielikuviin.

On innostavaa nähdä, kuinka lapset yhä liikkuvat uteliaina metsässä ja ovat kiinnostuneita luonnosta ja myös siellä tehtävästä työstä. Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia tutustuttaa heitä metsään ja alaan, jotta voimme varmistaa luontevan suhteen metsiin myös vuonna 2032.

Metsäylioppilas-lehti on Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijoiden ainejärjestölehti Forstihuudon kerran vuodessa ilmestyvä erikoisnumero. Metsäylioppilas-lehteä myydään metsänhoitajakunnalle vuosittain loppusyksystä järjestettävillä valtakunnallisilla Metsäpäivillä ja niiden yhteydessä metsänhoitajien kurssilounailla. Perinteen mukaan metsäylioppilaista kootut ryhmät kiertävät kurssilounailla ravintoloissa ympäri Helsinkiä laulamassa forstien laulukirjan lauluja ja myymässä Metsäylioppilas-lehteä.

Metsäylioppilaat ry on Suomen Metsäyhdistyksen jäsen.

 

Kirjoita kommentti