Oppikirjat rakentavat maailmankuvaa – ja vähän metsäsuhdettakin
Voi hyvinkin olettaa, että minun kaltaisellani 30-vuotiaalla metsätalouden opiskelijalla on jonkinlainen suhde metsään. Kiinnostukseni metsiin sekä ihmisten metsäsuhteeseen heräsi jo lapsuudessa, ja se on voimistunut elämän myötä. Lapsena ja nuorena viihdyin hyvin luonnon helmassa. Tämä näkyi harrastusten luontopainotteisuudessa, muun muassa partion ja metsästyksen muodossa. Metsätalouden pariin päädyin puualan artesaaniopintojen ja perustamani pienen verstaan puunhankinnan kautta. Silloin vahvistui ajatus metsätalouden kehittämisestä kestävämpään suuntaan niin puunkäytön kuin metsäekologian suhteen. Tämä ajatus johdatti minut metsäalan opintojen pariin.
Vuoden 2017 loppupuolella, metsätalousinsinööriopintojeni puolivälissä, tarjoutui mahdollisuus tarttua Suomen Metsäyhdistyksen tarjoamaan opinnäytetyöaiheeseen, joka liittyi perusopetuksen oppikirjojen metsäkasvatukseen. Totta kai tartuin siihen. Aiheena kuva metsätaloudesta perusopetuksen oppikirjoissa ja niiden kasvattama metsäsuhde oli mielestäni kiinnostava. Tarkasteltaviksi kirjoiksi valikoituivat ympäristöopin, biologian ja maantiedon oppikirjat. Seuraavan kevään aikana perehdyin taustatietoon oppimisesta, ihmisen kehityksestä, psykologiasta, etiikasta sekä opetussuunnitelmasta ja ennen kaikkea metsäsuhteesta. Ymmärtääkseni aihetta oli minun ymmärrettävä myös näitä aihealueita ja kyettävä hahmottamaan niiden kautta kirjoitetun tekstin viestiä. Myös se, kuinka kirjoissa esitetyt asiat näyttäytyvät eri lukijoille, oli otettava huomioon.
Yleisesti ottaen metsätalous ei näyttele perusopetuksen oppikirjoissa kovinkaan suurta osaa. Metsätalouden käsittelemiseen opetuksessa ei ole käytettävissä paljoa aikaa. Riippuu toki paljon opettajasta, kuinka paneutunut hän on metsätalouteen, ja kuinka hän painottaa sitä opetuksessaan. Kirjojen metsätalous näyttäytyy lukijalleen suhteellisen neutraalina. Se käsitellään hyvin asiapainotteisesti.
On kuitenkin huomattavissa, että kun esimerkiksi metsänkiertoa esitellään kuvissa, niissä korostetaan hakkuuaukeaa. Voi miettiä, miksi hakkuuaukea on haluttu kuvata muihin kuviin verrattuna suuremmalla kuvalla. Metsätalouden toimintamalleista kerrotaan pääasiat hyvin suurpiirteisesti. Se varmasti on riittävää, kun ajatellaan, että opetuksen tarkoitus on kertoa oppilaille metsätaloudesta yleistiedon tasolla.
Opinnäytetyössäni jaoin metsäsuhteen ihmis- ja luontokeskeisiin teemoihin. Tämän lisäksi jaoin vielä ihmiskeskeisyyden alateemoihin utilismi ja humanismi sekä luontokeskeisyyden alateemoihin mystismi ja naturismi. Teemaluokittelun tarkoitus oli selventää metsäsuhteen abstraktia käsitettä. Tekemässäni parivertailussa humanismi oli voimakkaimpana oppikirjoissa esiintyvä teema.
Monet ihmiset tietävät käsitteenä luontosuhteen, mutta metsäsuhde on monille vielä vieras käsite. Helposti ajattelemme, että ihmisellä on tai ei ole luontosuhdetta. Osassa oppikirjoja luontosuhdetta kuvattiin juuri tällä tavoin: ihminen, jolla on luontosuhde, arvostaa ja suojelee luontoa, kun taas ihminen, jolla ei ole luontosuhdetta, on vieraantunut luonnosta. Tällainen yksinkertainen ajatusmalli on harhaanjohtava ja mustavalkoinen, koska niin luonto- kuin metsäsuhteessakin on harmaan eri sävyjä.
Ihminen, jolla ei ole fyysistä kontaktia luontoon tai jonka käsitys luonnosta on vääristynyt, voi silti ottaa voimakkaasti kantaa luonnonsuojelun puolesta ja päin vastoin sekä kaikkea tältä väliltä. Jokaisella on jonkinlainen luontosuhde – etäinen tai läheinen.
Perehtyminen oppikirjoihin avasi silmäni sen suhteen, kuinka tärkeässä asemassa oppikirjat ovat oppilaiden maailmankuvan muodostumisessa. Mielestäni onkin hyvä kiinnittää huomiota oppikirjojen opetussisältöjen oikeellisuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Mielikuvat ja tuntemukset eivät saa vaikuttaa opetussisältöjä tehtäessä, vaan tiedon on perustuttava faktoihin. Monista lähteistä haettujen eri näkökantojen rakentava vertailu voisi olla myös tervetullut lisä oppikirjoihin.
Opinnäytetyönä aihepiiri oli haastava. Metsätalouden opintoihin ei kuulu juurikaan psykologiaa tai etiikkaa, jotka olisivat tarpeen tämän kaltaista työtä tehdessä. Paneutumalla aiheeseen koen selvinneeni urakasta kuitenkin melko hyvin.
Kirjoita kommentti