Partion Kati Palsanen tuo uuden näkökulman Päättäjien Metsäakatemiaan: ”Muistetaan metsistä puhuttaessa myös lapset ja nuoret”

Päättäjien Metsäakatemia on jo 30 vuotta kutsunut päättäjiä moninäkökulmaiseen metsäkeskusteluun. Metsäsuhde ei kuitenkaan synny päätöksentekopöydissä vaan jo lapsuudessa.

Tätä näkökulmaa korostaa Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kati Palsanen, joka on hiljattain valittu Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan jäseneksi. Hänen mukaansa metsä ei ole lapsille ja nuorille vain ympäristö, vaan kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tila.

”Meille partiolaisille metsä on tärkeä toimintaympäristö. Siellä itsensä kehittäminen, vastuun kantaminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen yhdistyvät hyvin konkreettisesti.”

Metsä kasvattaa resilienssiä ja itseluottamusta

Palsasen mukaan metsän merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille on monitasoinen. Luonto tarjoaa tilan, jossa opitaan sietämään epävarmuutta, vahvistamaan itseluottamusta ja kasvamaan resilientiksi.

”Metsässä ei voi välttyä epäonnistumisilta. Tulet eivät aina syty tai kengät kastuvat. Kun oppii, että kaikesta selvitään, se heijastuu muuhunkin elämään”, Palsanen kuvailee.

Tutkimusten mukaan metsä tukee monipuolisesti hyvinvointia. Lapsille ja nuorille nämä kokemukset ovat erityisen tärkeitä, sillä juuri tässä elämänvaiheessa syntyy suhde metsään.

”Jos metsään liittyy pelkoja tai jännitteitä, niitä joudutaan purkamaan myöhemmin. Siksi myönteiset kokemukset ovat niin tärkeitä.”

Yhteisö tekee metsästä turvallisen

Partiossa metsäkokemukset rakentuvat yhteisön varaan. Oikea varustautuminen, taitojen opettelu ja kokeneempien tuki luovat turvallisuuden tunnetta, jonka varaan myönteinen luontosuhde voi kasvaa.

Palsasen mukaan partioon tulee myös lapsia ja nuoria, joiden perheissä metsään liittyy epävarmuutta.

”Vanhemmat toivovat, ettei oma kielteinen luontosuhde siirtyisi lapselle. Parhaimmillaan partio tarjoaa korjaavia kokemuksia myös aikuisille.”

Metsä on vastavoima digitaaliselle arjelle

Haastattelussa korostuu myös metsän merkitys vastapainona digitaaliselle ja kuormittavalle arjelle. Luonnossa oleminen irrottaa jatkuvasta informaatiotulvasta ja tarjoaa lapsille ja nuorille tilaa keskittyä, olla ja toimia kehollisesti.

”Metsä vie mennessään. Partio tarjoaa tekemistä, jossa ei olla koko ajan ruudun äärellä. Se on tärkeä vastavoima tälle digitaaliselle elämälle.”

Palsasen mukaan nuorten arvostus luontoa kohtaan on viime vuosina vain vahvistunut.

”Kun maailmassa on epävarmuutta, kunnioitus metsää kohtaan korostuu.”

Erityisesti suojelunäkökulma korostuu nuorten keskuudessa: metsien halutaan säilyvän myös tuleville sukupolville.

Päättäjien Metsäakatemia sillanrakentajana

Vuonna 2026 Päättäjien Metsäakatemia täyttää jo 30 vuotta. Päättäjille ja vaikuttajille suunnatun kutsukurssin vahvuus on sen kyky tuoda erilaiset toimijat keskustelemaan saman pöydän ääreen.

Palsanen osallistui itse Metsäakatemian kurssille vuonna 2024 ja kuvaa kokemusta avartavaksi.

”Metsäakatemia tuo eri tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen ja mahdollistaa toisten kuulemisen. Asiat eivät ole mustavalkoisia – yhdistävänä tekijänä on syvä kunnioitus metsiä kohtaan.”

Kurssi avasi hänelle myös uusia näkökulmia metsätalouden yhteiskunnalliseen merkitykseen, erityisesti alueellisen elinvoiman ja työllisyyden kannalta. Samalla korostui tarve tavoittaa myös kaupungeissa kasvavat lapset ja nuoret, joille metsien monikäyttö voi olla vierasta.

Julkinen metsäkeskustelu antaa usein kuvan jyrkästi jakautuneista näkemyksistä, mutta Suomen Metsäakatemian mahdollistamassa vuorovaikutuksessa näkökulmien eri sävyt tulevat esiin, Palsanen muotoilee.

”Ei nämä asiat ole mustavalkoisia. Se, mikä yhdistää ihmisiä, on valtava kunnioitus ja rakkaus metsiä kohtaan.”

Lasten ja nuorten ääni metsäkeskusteluun

Palsasen valinta neuvottelukuntaan tuo lasten ja nuorten näkökulman entistä vahvemmin osaksi metsäkeskustelua.

”Metsistä puhuttaessa tulisi muistaa myös lapset ja nuoret. Minimitaso on se, että muistetaan lasten ja nuorten olevan aktiivisia metsien käyttäjiä. Se näkökulma unohtuu helposti, kun aikuiset keskustelevat keskenään.”

Nuorten kuuleminen ei hänen mukaansa tarkoita kiintiöpaikkoja, vaan aitoa kiinnostusta selvittää, mitä nuoret ajattelevat – siellä missä he ovat. Metsäakatemian verkostot ja yhteistyö nuorisotoimijoiden kanssa tarjoavat tähän luontevan väylän.

Metsäsuhde kuuluu kaikille

Suomen kansainvälistyessä metsäsuhteen merkitys korostuu myös kotoutumisen ja osallisuuden näkökulmasta.

”Metsässä liikkuminen ei ole vain kantasuomalaisten areena. On tärkeää, että myös uudet suomalaiset pääsevät rakentamaan omaa luontosuhdettaan.”

Palsasen mukaan metsät ja jokamiehenoikeudet ovat ainutlaatuinen osa suomalaista yhteiskuntaa – mutta eivät itsestäänselvyys. ”Siksi tarvitaan vuoropuhelua, ymmärrystä ja eri sukupolvien äänten kuulemista.”

Lasten ja nuorten metsäsuhde ei synny sattumalta. Se vaatii tilaa, aikaa ja aikuisia, jotka mahdollistavat turvalliset ja myönteiset kokemukset. Juuri tähän työhön Palsanen haluaa tuoda oman osaamisensa nyt myös Suomen Metsäakatemian neuvottelukunnan jäsenenä.

Nyt, kun Suomen Metsäakatemia suuntaa kohti seuraavaa vuosikymmentään, yksi keskeinen kysymys kuuluu: millaisen metsäsuhteen tulevat sukupolvet saavat rakentaa?

Palsasen mukaan tässä kohtaa on hyvä muistaa, että metsä ei ole vain luonnonvara tai taloudellinen resurssi, vaan kasvuympäristö, jossa opitaan luottamaan itseensä, toisiin ja tulevaisuuteen.

Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille suunnattu kurssi ja keskustelufoorumi. Vuonna 2026 Päättäjien Metsäakatemia juhlii 30. toimintavuottaan. Toimintaa on sen alusta asti järjestänyt Suomen Metsäyhdistys ja rahoittanut Suomen Metsäsäätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.