Päättäjien Metsäakatemian kurssi 52 pohti suomalaista metsätarinaa – katso kuvat syksyn kurssista

Päättäjien Metsäakatemia kokosi päättäjiä ja omien alojensa parhaimpia asiantuntijoita seminaarijaksolle Kirkkonummelle 8.9.2022 ja savolaisiin metsämaisemiin 21.-23.9.2022.

Päättäjien Metsäakatemian kurssi 52 kokoontui 8.9.2022 Majvikiin Kirkkonummelle seminaarijaksolle keskustelemaan, päivittämään tietoja ja haastamaan ajatuksia metsiin ja metsien käyttöön liittyen. Monipuolinen, aktiivisesti keskusteleva ja syvällisesti pohtiva kurssi haastoi ajatteluaan muun muassa Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Antti Kilpeläisen alustuksen saattelemana metsien hoidon ja käytön ilmastokestävyydestä ja Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Panu Halmeen johdolla metsäympäristöjen monimuotoisuuden mittaamisesta.

Päivän aikana kurssilaiset saivat myös katsauksen EU:n ajankohtaisista metsiin liittyvästä sääntelystä ja aloitteista valtioneuvoston kanslian EU‐osaston yksikön päällikkö Lotta Nymann‐Lindegreniltä sekä pääsivät pohtimaan metsäpohjaisten materiaalien arvonlisäystä tulevaisuuden biotuotteissa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin ja Uusi puu-näyttelyn myötä.

Seminaaripäivän aikana työstettiin myös syötteitä päivitettävään kansalliseen metsästrategiaan työpajassa, jossa osallistujat pääsivät pohtimaan tärkeimpiä metsien käyttöön vaikuttavia muutoksen merkkejä vuoteen 2035 ja luomaan näiden pohjalta tulevaisuuskuvia.

Lue lisää työpajojen tuloksista: ”Muutoksen merkkejä ja toivottavia tulevaisuuksia – Metsäakatemia-kursseilla visioitiin metsäalaa vuoteen 2035”

Jäin pohtimaan päivän aikana keskusteluissa tunnistettua tarvetta yhteiselle suomalaiselle metsätarinalle. Tämä ei ole pelkkää insinöörityötä vaan inhimillistä, samaistuttavaa viestintää.

Yksityinen metsänomista ja koneyrittäjä konkretisoivat metsässä tehtävää päätöksentekoa

Seminaarijakson jälkeen kurssi kokoontui maastojaksolle 21.-23.9.2022 savolaisiin metsiin ja alueen vierailukohteisiin. Aloitustilaisuudessa Mikkelin Upseerikerholla Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kertasi, mitä savolaisille metsille kuuluu ja kuinka puuta alueella hyödynnetään. Saimme Upseerikerholla myös perusteet yksityisen metsänomistajan harvennushakkuukohteesta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Mervi Seppäseltä ja jatkuvan kasvatuksen metsäkohteesta Metsähallitus Metsätalouden suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvistiltä.

Yksityisen metsänomistajan metsäkohteella pääsimme seuraamaan metsäkoneen ja ajokoneen yhteistyötä ensiharvennustyömaalla. Harvennuksessa korjattiin pieniläpimittaista puuta energiapuuksi ja ainespuuksi puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineeksi. Arvokkaan käytännöllisen näkökulman metsäomaisuuden hallintaan ja päätöksenteon painotuksiin antoi paikallinen metsänomistaja ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli.

Puunkorjuunäytöksen jälkeen pääsimme haastattelemaan metsäkoneyrittäjä Heikki Leinosta, joka havainnollisti, kuinka laadukas ja metsänomistajan toiveita kunnioittava puunkorjuu vaatii nopeaa päätöksentekokykyä ja vankkaa ammattitaitoa. Rohkeimmat osallistujat pääsivät käväisemään myös metsäkoneen kopissa. Kohteella osallistujien kysymyksiin vastasivat myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen, metsäesimies Jukka Tuomaala, metsäasiantuntija Hannu Kärkkäinen ja metsäasiantuntija Piia Kietäväinen.

Metsänkäsittelyn keinovalikoima puhututti jatkuvan kasvatuksen kohteella

Metsähallitus Metsätalous Oy:n järjestämällä jatkuvan kasvatuksen kohteella keskustelun keskiöön nousi pohdinta erilaisten metsätilojen ja vallitsevien korjuumenetelmien soveltumisesta peitteiseen metsänkasvatukseen.

Osallistujat saivat nähdä käytännössä, miten tavanomaista turvekangasta muutetaan vaiheittaisilla käsittelyillä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kohteeksi. Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist ja korjuupäällikkö Aleksi Aarnio kuvasivat vierailtavaa metsäkohdetta ”välivaihemetsäksi” ja sille toteutettua harvennushakkuuta ”välivaiheen hakkuuksi”, havainnollistaen käytännössä tapahtuvaa vaiheittaista muutosta jaksollisena kasvatetusta talousmetsiköstä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen talousmetsän malliesimerkiksi. Maastovierailun päätteeksi nautimme nuotiokahvit.

Puu jalostuu globaaleiksi kulutustuotteiksi Varkaudessa

Stora Enson Varkauden tehtailla perehdyimme aiemmin paperitehtaana toimineen laitoksen muutosmatkaan moderniksi kartonkitehtaaksi pakkauskartonkitehtaan johtajan Jarkko Tehomaan johdolla. Varkaudessa on myös pitkät perinteet sahatoiminnassa ja kuulimme sahan ja viilupuun (LVL) tuotannosta LVL-tehtaan ja sahan johtaja Olli Pyylammelta. Stora Enson viilupuun myynnistä vastaava Antto Kauhanen valaisi viilupuun monipuolisia käyttökohteita ympäri maailman ja tuotteen uusista avauksista mm. Helsinkiin rakentuvan Stora Enson uuden pääkonttorin osalta. Kierros viilupuutehtaalla huipensi vierailun tuotantolaitoksilla.

Vierailumme aikana Stora Enson Varkauden sahalla näkyi konkreettisesti, miten tuotantolaitos kehittyy ja uudistuu: valmisteilla ollut pellettilaitos toi tehdasalueelle paljon liikennettä. Pellettilaitoksessa sahan tuottamista sivuvirroista, kuten kutterinlastuista, kuivasta hakkeesta ja sahanpuruista, valmistetaan puupellettejä energiakäyttöön.

Metsien virkistyshyödyt, suojeluarvot ja talouskäyttö mahtuvat kaikki Puijolle

Siirryttäessä takaisin metsään Kuopion kaupungin Puijon suojelu- ja virkistysalueelle teemana oli monimuotoisuuden ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Paikalliset asiantuntijat haastoivat alustuksiensa myötä osallistujia tarkastelemaan rakastetun ja jo pitkään monipuolisesti hyödynnetyn Puijon kansallismaiseman monia arvoja ja niiden painotuksia.

Kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen Kuopion kaupungilta johdatti osallistujat virkistyskäytön ja metsätalouskäytön yhteensovittamisen teemoihin ja kaupungin juuri päivitetyn metsästrategian painotuksiin. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie ja ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois-Savon ELY-keskuksesta puolestaan keroivat monimuotoisuuden erityispiirteistä Puijolla sekä metsäympäristöjen suojelun onnistumisista ja tulevista tarpeista Pohjois-Savon alueella. Pohjois-Savon lehtokeskus on alueen erikoisuus, jonka myötä suojeluarvot täyttäviä metsäkohteita on tarjolla runsaasti. Grönlund iloitsi, että vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma METSO:n kautta on saatu suojeltua ennätysajassa yli 6000 hehtaaria yksityisten metsänomistajien monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsäkohteita.

Puijon metsäkävelyn aikana kuulimme myös Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys KLYY ry:n näkökulmista Puijon alueen kehittämiseen kunniapuheenjohtaja Atte von Wrightilta ja puheenjohtaja Ari Kekäläiseltä. Puijolla käytiin myös toinen tulevaisuustyöpaja, missä kurssin osallistujat pääsivät näyttämään toteen tulevaisuuskuvia vuoteen 2035 aiemmin seminaarijaksolla tunnistettujen muutoksen merkkien pohjalta.

Puurakentamisen loistava tulevaisuus puhututti Kuopion Saanalla

Viimeisellä vierailukohteella hirsirakenteisessa Kuopion matkailukeskus Saanassa teemana oli osuvasti puurakentaminen. Kurssin osallistujien paneelikeskustelussa perattiin suomalaista puurakentamisen osaamista, päättäjien tietotaitoa puun mahdollisuuksista ja puurakentamisen vakiintuneita käytänteitä. Vahva usko puun monipuoliseen käyttöön rakentamisessa yhdisti, mutta toimialalla nähtiin myös paljon kehitettävää ja edistettävää päätöksenteossa mm. kaavoitukseen liittyen. Ennen kotiinpaluuta käytiin myös kurssin päätöskeskustelu, missä toivottiin suomalaisen metsätarinan päivittämistä – miltä se voisi näyttää, siitä keskustelemme myös tulevilla Päättäjien Metsäakatemian kursseilla.

Päättäjien Metsäakatemia kiittää kaikkia kurssin osallistujia aktiivisesta, erilaisia näkökulmia kunnioittavasta ja ratkaisuihin pyrkivästä dialogista. Suuri kiitos erityisesti kaikille Metsäakatemian kursseilla alustajina toimineille ja käytännön järjestelyihin osallistuneille ammattilaisille. Dialogi metsästä jatkukoon!