Puurakentaminen nostettiin maailmankongressissa osaksi kaupunkien viherryttämistä

Kai Lintunen kertoi pohjoismaisesta puurakentamisesta World Forum on Urban Forests -kongressissa Washingtonissa.
Kai Lintunen kertoi pohjoismaisesta puurakentamisesta World Forum on Urban Forests -kongressissa Washingtonissa.

World Forum on Urban Forests -kongressissa Washingtonissa edistettiin kaupunkien viherryttämistä. Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen kutsuttiin tapahtumaan puhumaan puurakentamisesta.

Jo toisen kerran järjestetty World Forum on Urban Forests on johtava kaupunkisuunnittelun ja kaupunkien viherryttämisen tapahtuma maailmassa. Sen tilaisuuksiin osallistui lokakuussa yli 1200 kaupunkisuunnittelijaa, päättäjää, tutkijaa ja asiantuntijaa 60 maasta.

”Puurakentamisen mieltämisessä osaksi kaupunkien viherryttämistä on vielä tekemistä metsäistenkin sidosryhmien joukossa”, Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö Kai Lintunen sanoo.

”Metsäyhdistyksen puheenvuoro oli ainoa puun kestävää käyttöä kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa käsitellyt esitys kongressissa. Vastaanotto oli erittäin positiivinen. Puurakentaminen aletaan pikkuhiljaa nähdä osana vihreää kaupunkia tässäkin kohderyhmässä.”

Ensimmäistä kertaa historiassa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Osuuden ennustetaan nousevan 68 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Yli miljoonan asukkaan kaupunkeja on todennäköisesti lähes 600 vuoteen 2025 mennessä, kun niitä vuosituhannen vaihteessa oli 380.

”Kestävän puun käytöstä on viestittävä päättäjille entistä voimakkaammin. Kolme miljardia ihmistä tarvitsee kodin kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä. Puurakentaminen on iso osa vastuullisia ratkaisuja”, Kai Lintunen toteaa.

Kun kaupunkialueet laajenevat nopeasti, maankäytön suunnittelu on liian usein puutteellista. Väestöpaineet voivat vahingoittaa merkittävästi metsiä, puita ja luonnonmaisemia kaupungeissa ja niiden ympäristössä.

Kaupungistumisen megatrendin seuraukset ovat moninaisia: Maisema pirstoutuu ja elinympäristöjä häviää. Äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy useammin ja voimakkaampina. Näitä ovat tulvat, kuivuus, maanvyörymät ja äärimmäisen kovat tuulet, maaperän lisääntynyt alttius eroosiolle ja vesistöjen tilan huonontuminen, pahentunut lämpösaarekevaikutus kaupungeissa ja ilmansaasteiden lisääntyminen.

World Forum on Urban Forestsissa esiteltiin ratkaisuja kaupunkien viherryttämiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maatalousministeriön alainen, valtion metsiä hallinnoiva US Forest Service investoi kaupunkimetsien lisäämiseen ja hoitoon jopa 1,5 miljardia dollaria. Tavoitteena on parantaa kansalaisten tasa-arvoista pääsyä nauttimaan kaupunkimetsistä.

Viherryttäminen ei kuitenkaan ole kaikista lähtökohdista aina itsestään selvästi positiivista. Toisenlaisesta yhteiskunnallisesta todellisuudesta kuultiin esimerkki Etelä-Afrikasta. Kapkaupungin köyhemmissä osissa puut on koettu ongelmiksi. Ryöstäjät piileskelevät puiden takana, joten kaupunkisuunnittelussa on linjattu  puut poistettavaksi monelta alueelta. Lisäksi paikallisväestössä elää sitkeänä käsitys, että metsät vähentävät luonnon monimuotoisuutta, sillä plantaaseja ja metsiä ei eroteta toisistaan.

Innostuksessa kaupunkien viherryttämiseen on myös omat sudenkuoppansa. Joissakin suurkaupungeissa on istutettu vain hedekukintoja tuottavia puita, koska ne ovat siistimpiä ja roskaavat vähemmän kuin siemeniä tuottavat puut. Tästä on seurannut lisääntynyt siitepölypitoisuus ilmassa. Ankaran kuumuuden kanssa yhdistettynä se on puolestaan merkittävä lisäterveyshaitta muutenkin lisääntyvistä hengitystiesairauksista ja kuumuudesta kärsiville.

Lisätietoa:
Kai Lintunen, Suomen Metsäyhdistys, kansainvälisen viestinnän päällikkö, kai.lintunen@smy.fi, +358 50 351 2415

Kirjoita kommentti