Puurakentaminen tarvitsee reilut pelisäännöt
Puutuoteteollisuuden tavoitteena on rakentamisen laatuhyppäys. Se tehdään kansainvälisesti edistyksellisten rakentamismääräysten ja rakentamisen esimerkillisen laadun avulla.
Saha- ja vaneriteollisuus Suomessa on suurelta osin vientiteollisuutta. Noin 70 prosenttia sen tuotteista päätyy rakentamisen käyttöön.
Markkinaosuuden kasvattaminen erityisesti kotimaan kaupunkirakentamisessa kuitenkin edistäisi kehitystä myös vientimarkkinoilla. Jos meillä ei rakenneta kerrostaloja, siltoja, liikerakennuksia, kouluja ja päiväkoteja puusta, osaamista on hankala viedä muuallekaan.
Rakentamisen viennissä suurin este aidolle kilpailulle ovat viranomaisten säätämät ja tulkitsemat rakentamismääräykset. ”Vaikka rakentamisessa toimiikin markkinatalous, rakentamismääräykset eivät saisi vinouttaa kilpailua materiaalien välillä”, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Hänen mukaansa määräykset tuovat puurakentamiselle ylimääräistä kustannuskuormaa, mikä estää laajamittaisempaa puun käyttöä kerrosrakentamisessa.
”Suomessa säännöt ovat periaatteessa samat koko maassa, mutta puurakentamisen kustannustaakkaa lisää, että maakunnat, kunnat ja elinkeinoviranomaiset tulkitsevat niitä eri tavoin”, sanoo Mikkola.
Mitä tulee Euroopan unioniin, siellä määräyksetkin vaihtelevat. ”Unionissa on 27 valtiota, mutta määräysten vaihtelua kuvaa paljon suurempi luku, koska joissakin maissa ne vaihtelevat vielä osavaltioidenkin kesken”, sanoo Mikkola.
Ei sovi vapaaseen kilpailuun
Periaatteessa tilanne on täysin vastoin Euroopan unionin periaatteita vapaasta kilpailusta. Poliitikot eivät ole ryhtyneet tilannetta kuitenkaan korjaamaan.
”Se on ymmärrettävää. Asia sinänsä koetaan tärkeäksi, mutta kun katsoo tätä kokonaisuutta, kyllä se varmaan alkaa pyörryttää”, sanoo Mikkola.
Mikkola uskoo, että määräysten yhtenäistäminen ei onnistu kuin hyvien kansallisten esimerkkien avulla. Yhden niistä tarjoaa Sveitsi, joka Mikkolan mukaan on ensimmäisenä tehnyt materiaalineutraalit vaatimukset rakentamistuotteille.
Betonituotteiden kilpailukyky Euroopan markkinoilla on tällä hetkellä hyvä. ”Betoniteollisuus on viimeiset 60 vuotta kehittänyt tuotettaan ja ratkaisujaan, mikä onkin hyvä esimerkki puutuoteteollisuudelle”, sanoo Mikkola.
Puun keveyttä voisi hyödyntää paljon paremmin valmistamalla elementit tehtaalla valmiiksi. Puutuotteiden paino on vain noin viidesosa vastaavista betonituotteista, mikä tekee myös niiden kuljettamisen helpommaksi.
Rakentajat löytävät puun edut
Mikkolan mukaan kansainvälisillä markkinoilla liikkuvat rakentajat ovat tulleet tulokseen, että betoniteollisuuden kehitys on tiensä päässä. ”Se voi kehittyä, mutta suuren laatuhypyn tekeminen tai kokonaisprosessin muutos on sille vaikeaa”, Mikkola sanoo.
Niinpä rakentajat miettivät, voisiko laatuhypyn tehdä puulla. ”Heille puurakentamisen ympäristöystävällisyys ei ole se ensimmäinen asia, vaan se tulee ikään kuin kaupan päälle”, Mikkola sanoo.
Tämä tuo varmemman pohjan liiketoiminnalle. ”Ympäristöystävällisyydelle on vaikea löytää maksajaa. Mutta nyt rakentajat katsovatkin rakentamisen prosesseja ja laatua, että voisiko niitä parantaa ratkaisevasti”, Mikkola sanoo.
Tässäkin puun edut ovat selvät. Puuelementtien rakentaminen betonia suuremmassa määrin tehtaalla valmiiksi tekee rakentamisesta tasalaatuista ja tehokasta ja vähentää tontilla tehtävän, kalliin ja sääolosuhteille alttiin rakentamisen aikaa ratkaisevasti.
”Tämä kaikki merkitsee, että puu on rakentajalle strateginen mahdollisuus”, Mikkola sanoo.
Tavoite: kaupungit, liikenne, infrastruktuuri
Mutta puurakentamisen mahdollisuuksia miettivät myös kansainväliset kiinteistökehittäjät. ”Heille tärkeintä on tontti ja ennen kaikkea sen sijainti. Ja he ovat havainneet, että tontin saa helpommin, jos lupaa rakentaa ympäristöystävällisesti ja kestävästi puusta”, sanoo Mikkola. Lisäksi, jos puurakentaminen tuottaa säästöjä, ne voi ohjata tontin ostohintaan.
Toisaalta, moni tontti on hyvällä paikalla mutta huono rakentaa esimerkiksi heikosti kantavan maaperän takia. Puu tuo usein keveytensä takia ratkaisun tähänkin.
Tavoite onkin lisätä puun osuutta korkeassa kaupunkirakentamisessa ja päästä moderniin julkiseen rakentamiseen ja infrastruktuuriin, kuten siltoihin.
”Rakentamismääräyksien suhteen meillä vallitsee eräänlainen vyö ja henkselit -periaate, kun tosielämässä vain toisen pitäisi riittää. Tämä aiheuttaa selkeitä lisäkustannuksia puun käytölle”, sanoo Mikkola.
”Esimerkiksi sprinklausta ja palonestävää verhoilua vaaditaan usein vain puurakennuksilta. Kuitenkin, jos tulipalo syttyy, kuolema tulee viidessä minuutissa, eivätkä sinä aikana syty kuin sisustusmateriaalit”, Mikkola sanoo. Kaksinkertaiset palomääräykset nostavat kustannuksia jopa 4‒8 prosenttia.
Puurakentamisen suurin haaste tulee kuitenkin markkinataloudesta. ”Jos ei ole rakentanut puusta, se on riski, joka hinnoitellaan tarjoukseen. Ei siis riitä olla yhtä edullinen kuin kilpailija, on oltava selvästi edullisempi”, sanoo Mikkola.
Kirjoita kommentti