Puusta jopa satojen eurojen kilohinta – uuttamalla kantokin taipuu moneen

Kuusen kaarna, kanto ja kantoa lähinnä olevat juuret sisältävät suuria määriä bioaktiivisia yhdisteitä, joita voitaisiin käyttää lääkkeissä, lisäravinteissa ja kosmetiikassa. Vastaavien tuotteiden hinta liikkuu jopa sadoissa euroissa kiloa kohti.

”Puusta eristetyt stilbeeniyhdisteet voivat estää solujen haitallista hapettumista, joka johtaa solujen tuhoutumiseen, ihon vanhenemiseen ja tulehduksiin”, sanoo Harri Latva-Mäenpää, joka väitteli asiasta tohtoriksi aiemmin tänä vuonna.

Latva-Mäenpään mukaan havupuiden stilbeeniyhdisteet ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin kaikkein tunnetuin stilbeeni, resveratroli, jonka on esitetty olevan esimerkiksi yksi punaviinin ja puolukoiden bioaktiivisista komponenteista.

Latva-Mäenpään väitöstutkimuksen kohteena olivat kuusen ja männyn juuret, kanto ja kaarna. Lignaaniyhdisteille erityisen rikas lähde on kuusen juuren niska kannon ja juurien välissä. Niillä on jo nykyään käyttöä terveyttä edistävissä lisäravinteissa.

Stilbeeniyhdisteiden on havaittu myös tappavan mikrobeja. Niinpä niitä voitaisiin ehkä jopa käyttää puun tai muiden rakennusmateriaalien suojana. Työ tarjoaa myös uutta tietoa kasvien fysiologian ja suojautumisen ymmärtämiseksi.

Sivuvirroille lisää arvoa

Tutkimus kohdistettiin kantoihin, juuriin ja kuoreen nimenomaan siksi, että pyrittiin selvittämään, millaisia sivuvirtoja nykyisistä metsätalouden tuotteista voisi hyödyntää. Tavoitteeksi asetettiin tuotteet, joiden arvonlisä olisi nykyisiä merkittävästi suurempi.

Latva-Mäenpään mukaan yhdisteiden löytyminen ei sinällään ollut uutinen. ”Kyllä nämä tiedossa ovat olleet, mutta aiemmin niihin ei ole kiinnitetty niin paljon huomiota ainakaan kaupallisessa mielessä eikä etenkään pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta”, sanoo Latva-Mäenpää ja lisää, että ehkä yrityksetkään eivät ole halunneet julkistaa kaikkia tietojaan.

Aineiden analyysi- ja uuttomenetelmissä pyrittiin heti löytämään sellaiset, joista olisi eniten hyötyä jatkossa. ”Esimerkiksi uuttomenetelmiä on paljon, mutta me keskityimme niihin, jotka olisi helpointa skaalata teolliseen mittakaavaan”, sanoo Latva-Mäenpää.

Uutolla irti jopa neljännes puuraaka-aineesta

Uusia yhdisteitä on aiemmin löytynyt esimerkiksi oksien rungon sisällä olevista osista. Ne ovat kuitenkin erilaisia kuin nyt kannoista ja juurista tutkitut. ”Yhteistä niille on, että niitä muodostuu puun ’stressipaikkoihin’, joissa kasvu ei ole tasaista ja puuaines rasittuu”, sanoo Latva-Mäenpää.

Kuinka arvokkaita nämä aineet sitten voisivat olla? Lopullisesti sitä ei voi sanoa ennen kuin tuotteet ovat markkinoilla, mutta vastaavat lääketeollisuuden raaka-aineet maksavat 200–2000 euroa kilo.

Uuttosaantokin melkoinen: puumateriaalista riippuen 5–25 prosenttia. ”Suhteellisesti suurimmat osuudet löytyvät kaarnasta”, sanoo Latva-Mäenpää.

Tällaiset sivutuotteet voisivat lisätä esimerkiksi bioenergian tuotannon kannattavuutta; jos kannosta tuotetaan uuttoaineita, kelpaa yli jäävä osuus energiantuotantoon.

Jatkossa Latva-Mäenpää peräänkuuluttaa lisää tutkimusta, tuotekehitystä ja kaupallistamista sekä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Luonnontuotteiden markkinat kehittyvät koko ajan ja tutkituille tuotteille on kansainvälistä kysyntää.

Työssä kehitettiin myös menetelmiä yksittäisten stilbeeniyhdisteiden eristämiseksi puhtaina yhdisteinä. Niitä tutkittiin eri varastointiolosuhteissa ja ultraviolettivalossa.

Erityisesti ultraviolettivalossa stilbeenien havaittiin muuttavan muotoaan. ”Näiden uusien molekyylien ominaisuuksista ei ole tietoa ja se olisikin mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe”, sanoo Latva-Mäenpää.