Puutuoteteollisuudelle tukea liiketoimintamallien kehittämiseen

Vaasan yliopisto lähtee kehittämään puurakentamisen liiketoimintaa. Hanketta rahoitetaan muun muassa Metsäsäätiön kohdennetulla keräyksellä.

Metsäsäätiön kohdennettu rahankeräys alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden. Tänä aikana kaikki Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelta Metsäsäätiölle kertyvät rahat ohjataan Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin laitokselle perustettavan puurakentamisen liiketoiminnan professuurin käyttöön – paitsi että kertymästä otetaan Metsäsäätiön toiminnallisiin kuluihin noin kymmenesosa.

Hankkeessa on mukana iso joukko tahoja. Pääasiassa ne ovat paikallisia kolmesta maakunnasta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta ja Vaasan rannikkoseudulta.

Mukana on erityisen paljon pieniä ja keskisuuria puutuotetehtaita, sahoja ja valmistaloteollisuutta. Tarkoitus on, että professuurin tuloksena yhä isompi osa alueella kaadetuista puista myös jalostettaisiin maakunnissa mahdollisimman pitkälle.

Hyöty ei kuitenkaan jää vain pohjalaismaakuntiin. ”Millaista osaamista professuuri tuottaakaan, se on kaikkien käytössä”, sanoo professori Martti Laaksonen Vaasan yliopistosta. Ennen kaikkea tavoitteena on tukea suuren mittakaavan puurakentamista, kuten kerrostaloja, kouluja, teollisuusrakentamista ja siltoja.

Ripeästi liikkeelle

Professuurin perustamisessa aiotaan olla ripeitä. Laaksosen mukaan paikka pannaan auki vielä tänä keväänä ja tarkoitus on, että työt alkavat ensi vuoden alussa.

Mitä rahoilla saadaan aikaiseksi, riippuu rahan määrästä. Nimenomaan liiketoiminnan ja palveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin osaamisesta puutuoteteollisuudessa on kuitenkin puute, ja erityisen suuri se on silloin kun suunnitellaan vientiä.

Toisaalta vienti on välttämätöntä: vaikka kotimaassa rakennettaisiin kaikki rakennukset puusta, siihen ei kuluisi metsien tukkikasvusta kuin murto-osa.

Rahoittajia hankkeessa on useita: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Kokkolan seudun kehitys Oy, Vaasan seudun kehitys Oy, Seinäjoen kaupunki, alueella toimivia puualan yrityksiä ja Vaasan yliopisto, jonka osuus rahoituksesta on neljännes. Yliopiston osuus tulee normaalista valtion budjettirahoituksesta.

Käytännössä professuurin tarkoitus on saada aikaan hankkeita, joissa puurakentamisen liiketoimintaa kehitetään. Hankkeet hakevat itselleen rahoituksen.

Kun viisivuotinen professuuri lähestyy loppuaan, mitä pitäisi jäädä käteen? ”Se on valittavan professorin ja hänen johtamansa työn tulosta. Ei sitä voi etukäteen tietää”, sanoo Laaksonen.
Ohjausryhmä, jossa rahoittajat ovat edustettuina, vaikuttaa kuitenkin näkemyksillään hankkeen toimintaan.

Julkaisuja pitää saada, opinnäytetöitä ja useita väitöskirjoja. ”Ja kyllä ajatus on, että tästä jaa jonkinlainen tutkimusyhteisö tai verkosto elämään, niin että työtä voidaan viiden vuoden jälkeenkin jatkaa”, sanoo Laaksonen.

Kiireisintä onkin saada nopeasti aikaan verkosto, jossa työtä lähdetään tekemään. Tämä verkosto on kansainvälinen ja muutenkin laaja ja se pitää saada aikaan pian, jotta aikaa vaativat opinnäytetyöt ehtivät valmistua.

Vähimmäisrahoitus on jo varma

Etukäteen on arvioitu, että hankkeen käyttöön pitäisi saada vähintään 110 000 euroa vuodessa. Laaksosen mukaan maakuntien ja alan toimijoiden rahoitus on varmistettu. Metsäsäätiön rahoitus taas riippuu siitä, miten alueen metsänomistajat ja puun ostajat innostuvat asiaan.

Aiemmin Metsäsäätiölle kertyviä menekinedistämismaksuja on koko maan keskiarvona kertynyt 35 prosentista puukappoja. Pohjanmaalla on oltu tämän tason alapuolella, mutta nyt aiotaan petrata kunnolla.

”Kyllä tavoitteena pitää olla semmoinen 50 prosenttia ainakin”, sanoi Metsä Groupin Ville Keskinen viime viikolla Kälviällä järjestetyssä keräyksen kick off -tilaisuudessa.

Se, innostuuko metsänomistaja, on paljon kiinni siitä, miten asia hänelle estellään. Vastuu esittelystä on puukauppaa hoitavalla metsäammattilaisella.

”Jos ajatellaan, että kolme neljäsosaa metsänomistajan puun myyntituloista tulee tukista ja kolme neljäsosaa tukista menee rakentamiseen, luulisi metsänomistajan kiinnostuvan hankkeesta, joka nostaa näitä lukuja”, sanoi elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen Suomen metsäkeskuksesta.

Vähintäänkin mahdollisuus olla mukana maakunnan omassa hankkeessa pitäisi esitellä metsänomistajalle. ”Jos asiaa ei esitellä, se on itse asiassa metsäammattilainen, joka tekee päätöksen metsänomistajan puolesta. Jos taas asiasta kerrotaan, päätösvalta on oikeasti puuta myyvällä metsänomistajalla”, sanoi Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Ylkänen myös muistutti, että vaikka puurakentaminen on edistynyt, se ei riitä. ”Jos sitä pidetään vain muiden veroisena, rakennuttajat ja rakentajat pitäytyvät mieluummin tutussa ja turvallisessa. Siksi pitää olla ylivoimainen, ja se onnistuu vain paremmilla liiketoiminnan konsepteilla”, sanoi Ylkänen.

Vaasan yliopiston kauppatieteiden tiedekunnan markkinoinnin laitos

Vaasan ja Vaasan yliopiston sijainti