Metsäyhdistyksen blogi: Biotalous-Battle ratkaisi: Metsäväki luottaa lisähakkuisiin
Kirjoittaja on forest.fi:n toimittaja.
Mitä tekee metsäala, kun se saa äänestää jaloillaan, kestääkö luonto kasvavat hakkuut? Se seisoo vakaasti paikallaan mielipiteensä takana. Ei huoju, ei harhaile, ei edes tömistä.
Mielipidettä testattiin marraskuisilla Metsäpäivillä. Siellä Suomen Metsäyhdistys ja metsäviestijät järjestivät Biotalous-Battlen eli Oxford-tyylisen väittelyn. Sen pääväittämän mukaan metsäluonto kestää hallitusohjelmassa suunnitellun 15 miljoonan kuution vuosittaisen lisäyksen talousmetsien hakkuissa.
Taisteluareenalla kohtasivat aiheen kovat asiantuntijat. Kyllä kestää -joukkuetta johti professori Kari Mielikäinen peitsenkantajinaan yhteiskuntavastuujohtaja Petri Heinonen UPM:stä ja ympäristöasiantuntija Markus Nissinen MTK:sta. Ei kestä -joukkueen päällikkö oli professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Hänen joukkueeseensa kuuluivat Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen ja Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.
Väittelyä käytiin lyhyin puheenvuoroin. Ei kestä -joukkueen Kotiaho nosti heti aluksi esiin uhanalaisen metsälajiston ja vähenevän lahopuun. Hänen iskulauseensa oli metsätalouden aiheuttama ekologinen kestävyysvaje. Lukuja sinkoili Helsingin Messukeskuksen kokoushuoneessa.
”Metsätalous on poistanut 95 prosenttia lahopuusta riippuvaisten eliöiden resursseista. Jos vastaava resurssien leikkaus tapahtuisi ihmispopulaatiolle, sitä saatettaisiin pitää megaluokan katastrofina”, Kotiaho jyrisi.
Lisähakkuiden puolestapuhuja Kari Mielikäinen taputteli Metsätilastollista vuosikirjaa: sieltä löytyisivät totuuden luvut. Metsät kukoistavat, metsävarat, lahopuun määrä ja suojelupinta-alat kasvavat. Luonnonrauhalle on tilaa yllin kyllin.
Kun vastaukset uhkasivat venyä, salissa kilisi triangeli. Metsäsäätiön projektipäällikkö Martta Fredrikson ja Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala valvoivat ajankulua. Väittelyn tuomarina toimi viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä.
Syy saattoi olla oxfordilais-suomalaisessa kohteliaisuudessa, mutta väittelyn lopputulema oli eriävistä näkemyksistä huolimatta sopuisa. Kiistakumppanit myönsivät, että Suomen metsien tila on ainakin parantunut sitten 1950-luvun.
Yleisö olisi saanut siirtyä väittelyn aikana salissa aina sen joukkueen puolelle, jonka argumentit vakuuttivat enemmän. Kannattajat pysyivät kuitenkin tiukasti paikoillaan, alussa valitsemiensa joukkueiden puolella.
Lisähakkuita vastustanutta Kotiahon joukkuetta kannatti sekä alussa että lopussa yhdeksän yleisöön kuulunutta. Hakkuiden kestävyyteen uskoi alussa 33 kuulijaa. Tunnin seisomisen jälkeen heitä oli kahdeksan vähemmän, luultavimmin siirtyneenä Metsänparannussäätiön kuusikymppisjuhliin.
Jos jostain äänestettiin, niin siitä, että yleisö janoaa lisää väittelyitä. Innovatiivista tilaisuutta kiitettiin Metsäpäivien palautteessa. Harva tapahtuma tarjoaa lyhyessä ajassa yhtä runsaita näkökulmia.
Seuraavaa taistelua odotellessa aseitaan voi viilata netin Debattibaarissa. Siellä keskustellaan, onko Suomella varaa metsäbiotalouteen.
Kirjoitus on julkaistu myös sivustolla Biotalous.fi.
Kirjoita kommentti