Taimitarhalla kevään taimet on jo pakattu

Hyvä laatu on metsäpuiden taimille minimivaatimus. Taimitarha pärjää vain, jos se osaa palvella asiakkaitaan, sanovat Fin Forelian Antti Lännenpää ja Jukka Nerg.

Fin Forelian taimitarhalla Nurmijärvellä pakataan viimeisiä taimia pakkasvarastoon. Työntekijät tarkastava taimien laadun ja automaattinen pakkauslinja pakkaa ne laatikkoon ja lavoille, jotka kärrätään varastoon odottamaan kevään kiireaikaa.

”Kylmässä taimet säilyvät hyvinä ja terveinä. Emme myöskään millään ehtisi pakata niitä vasta keväällä,” Nurmijärven taimitarhanhoitaja Antti Lännenpää selittää.

Keväällä taimitarhan pihalla pyörii rekkaralli. Yhteen kuorma-autoon mahtuu 200 000 tainta ja joka kuormassa on oltava juuri oikeat taimet: oikeat puulajit, iät, alkuperät.

”Taimien hyvä laatu on meillä minimivaatimus. Tärkeintä on palvelu, se, että logistiikka toimii. Asiakkaan pitää saada oikea määrä taimia juuri silloin, kun hän ne tarvitsee”, Lännenpää selittää.

Nurmijärvi on logistisesti hyvä paikka taimituotannolle. ”Asiakkaat ovat lähellä”, Lännenpää sanoo.

Siksi juuri Nurmijärven taimitarhaa myös kehitetään. Esimerkiksi automaattinen pakkauslinja otettiin käyttöön vuosi sitten.

Vain myydyt taimet kasvatetaan

Nurmijärvellä ei laiteta yhtään tainta kasvamaan, ennen kuin siitä on allekirjoitettu sopimus. Vanha tapa taimitarhalla oli kasvattaa puolet tilausten perusteella. Loput yritettiin sitten vain myydä eteenpäin.

Nykykäytäntö tarkoittaa, että taimien ostajan pitää tietää kaksi vuotta eteenpäin, mitä minnekin istutetaan ja kuinka paljon. ”Se onnistuu, koska metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäyhtiöillä on hyvät suunnittelujärjestelmät ja hyvä käsitys metsänomistajien tarpeista”, Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg sanoo.

Fin Forelia myy taimet asiakkailleen tukkukaupalla ja asiakas myy ne eteenpäin metsänomistajille. Asiakkaita ovat metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja Metsähallitus.

Uusi verkkopalvelu kertoo taimien kehityksen

Fin Forelia on kehittämässä uutta palvelua, jonka avulla asiakkaat voivat seurata aiempaa paljon paremmin omien taimiensa kehitystä. Palvelu otetaan käyttöön keväällä 2015.

Uuden verkkoportaalin avulla asiakas pääsee taimitarhan tietojärjestelmään ja näkee, missä vaiheessa oma tilaus on. Hän näkee, mitä on kylvetty, miten taimia on lannoitettu ja miten ne kasvavat.

”Asiakas näkee myös, mikä osa tilauksesta on jo toimitettu millekin alueelle, milloin loput taimet toimitetaan sekä sen, mitä on laskutettu ja mitä ei”, Nerg kertoo.

Fin Forelia on kasvatettujen taimien määrällä mitattuna suurin metsäpuiden taimien tuottaja Suomessa. Se kasvattaa noin 40 prosenttia Suomessa istutetuista taimista.

Pieni taimi onkin paras kasvuunlähtijä

Metsäpuiden taimia on kasvatettu vuosikymmeniä, mutta silti niistä löytyy yhä uutta opittavaa. Suomessa on perinteisesti istutettu metsään suuria, kaksi vuotta vanhoja taimia.

On ajateltu, että ne pärjäävät paremmin kilpailussa ravinteista, elintilasta ja valosta. Uusin tieto kuitenkin on, että taimen menestyksen määrääkin juurten herkkyys lähteä kasvuun.

Jos tainta kasvatetaan liian kauan paakussa, juuret tottuvat siihen ja sopeutuminen maastoon kestään kauemmin. Siksi pieni, hennolta näyttävä taimi pärjää hakkuuaukealla suurta tainta paremmin.

Lisäksi maanmuokkausmenetelmät ovat kehittyneet niin paljon, ettei taimen suuresta koosta ole enää hyötyä: heinät eivät enää pääse tukahduttamaan niitä.

Tämä ei kuitenkaan päde silloin, jos esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsän uudistumista pitää varmentaa taimilla. Silloin todennäköisesti pitää käyttää suuria taimia.

Sahanpuru suojaa taudeilta

Taimien kasvua säädellään vedellä, valolla ja ravinteille. Juuripaakun ja taimen pituuden suhteen on oltava oikea, jotta kasvuunlähtö metsässä on paras mahdollinen.

Taimien terveydestä huolehtiminen alkaa jo kylvössä. Siemen kylvetään lannoitetulla turpeella täytettyyn taimikennoon, joka peitetään sahanpurulla.

Sahanpuru pitää turpeen kosteuden tasaisempana ja siemenet itävät paremmin. ”Jotkut taimitarhat käyttävät vermikuliittia, joka on mineraali, toiset hiekkaa. Meidän mielestämme sahanpuro on parasta”, Lännenpää sanoo.

Sahanpuru myös suojaa taimikennoa bakteereilta. Se on ensimmäinen askel tautientorjunnassa, jota halutaan tehdä mahdollisimman vähän kemiallisesti.

”Suomessa taimitaudit ovat hyvin hallinnassa. Siitä on kiittäminen Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä”, Nerg sanoo.