Viisi sovellusta avoimelle metsätiedolle – karttapohjaisia metsätiedostoja on ladattu vuoden aikana yli kolme miljoonaa kertaa

Kaavio Button Program -metsätietosovelluksen toiminnasta.|ProMS Mobile metsätietosovellus kännykällä.|Metsään Tie -mobiilisovelluksen kehittäjät Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila RoadsML-yhtiöstä. Kuva: Seppo Samuli

Viime vuoden maaliskuussa avattu avoin metsävaratieto on suosiossa. Kuka vain voi hakea verkosta kasvupaikka- ja puuvaratiedot ilman tunnistautumista nyt jo 60 prosentista Suomen metsiä.

Avointa metsätietoa on kahdenlaista: on hilatason puusto- ja kasvupaikkatietoa ja metsikkökuviopohjaista tietoa. Hilalla tarkoitetaan maastossa olevaa kuvitteellista neliötä, jonka reuna on 16 metriä pitkä. Metsikkökuvio taas on kasvillisuudeltaan ja maaperältään yhtenäinen metsikkö.

Hilatason tieto kattaa 60 prosenttia kaikista Suomen metsistä, suojelualueet mukaan lukien. ”Kattavuus nousee parin vuoden kuluessa 70 prosenttiin ja myöhemmin, kun uusi inventointikierros saadaan käyntiin, tätäkin ylemmäs”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Kuviopohjainen tieto taas kerätään vain yksityisessä perhemetsänomistuksessa olevista metsissä. Niiden osalta kattavuus on 92 prosenttia.

Kuviotason tiedoissa ovat mukana tehdyt metsänkäyttöilmoitukset, joilla tarkoitetaan metsäkeskukselle tehtävää pakollista ilmoitusta tulevista hakkuista, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset rahoitushakemukset ja niiden toteutuminen sekä metsälain määrittelemät suojeltavat elinympäristöt.

Avoimesta metsätiedosta ei saa selville metsän omistajaa. Metsänomistajan saa selville metsään.fi-palvelusta, mutta ne tiedot ovat avoimia vain metsänomistajalle itselleen sekä hänen valtuuttamilleen tahoille.

Avoin metsävaratieto kerätään laserkeilauksilla ja ilmakuvilla. Koealamittauksien avulla aineistoille tehdään tulkintaohje.

Tietoa voi käyttää lataamalla karttapohjaisia tietoja peruskarttalehtien, kuntien tai maakuntien mukaan, selaamalla tiedostoja tai käyttämällä sitä suoraan erityisen rajapinnan kautta. ”Käyttöä on ollut runsaasti. Latauksia oli ensimmäisen käyttövuoden aikana yli kolme miljoonaa. Ilahduttavaa myös on, että käyttö on ollut tasaista”, sanoo Jyrkilä.

Jyrkilän mukaan Suomen avoin metsävaratieto on ainutlaatuinen maailmassa. Yksi sen tavoitteista oli uusien työkalujen kehittäminen metsänhoitoon ja muuhun metsiin liittyvään toimintaan. Esittelemme seuraavassa viisi tällaista työkalua.

WoodsApp auttaa työkohteiden etsinnässä

Bitcomp on kehittänyt WoodsApp-nimisen sovelluksen, jonka avulla puunostajat ja metsäpalveluyrittäjät voivat etsiä metsistä sopivia kohteita ja tehdä tarjouksia puun ostamisesta tai metsätöistä. Esimerkiksi tukkia tarvitseva saha voi etsiä sopivia ostokohteita joko läheltä sahaa tai sen mukaan, missä korjuuyrittäjän koneet sillä hetkellä ovat töissä.

WoodsAppin haku- ja suodatintoiminnoilla metsätiedosta voi etsiä sopivia kohteita kartoilta erilaisilla hakuparametreillä. Karttatiedostoihin voi myös tehdä omia merkintöjä ja tallentaa valokuvia. Palvelu toimii tietokoneella, mutta myös mobiililaitteissa ja siis metsässä.

Karttatieto päivittyy sitä mukaa kuin avoin metsävaratietokin. Lisäksi palvelussa näkyvät tehdyt metsänkäyttöilmoitukset, mistä voi päätellä tulevia hakkuita.

Myös metsänomistajan tekemät rahoituslain mukaiset hakemukset ja -ilmoitukset näkyvät palvelussa, mikä osaltaan kertoo metsäpalveluyrittäjälle, millaisia metsätöitä metsänomistaja suunnittelee. Siitä taas voi päätellä, että tarjous metsätyöstä ehkä kannattaa tehdä.

Palvelusta näkyvät myös Suomen ympäristökeskuksen tiedostoissa olevat luonnonsuojelualueet, Museoviraston muinaismuistokohteet sekä tiedot metsän korjuukelpoisuudesta.

ProMS Mobile on suunnittelun apuväline

Arbonaut on juuri julkaissut ProMS Mobile -sovelluksen, jonka avulla käyttäjä voi hyödyntää avointa metsävaratietoa mobiilaitteilla. Sovelluksessa käyttäjä voi katsella kartalla esimerkiksi suunnittelemiaan hakkuukohteita, tietoja arvokkaista luontokohteista ja puuston kasvuvaiheesta.

Paikannusominaisuuksien avulla sijainnin löytää helposti myös metsässä liikkuessaan ja sovellus myös mahdollistaa metsässä kuljettujen reittien tallentamisen myöhempää käyttöä varten. Avoimien metsävara-aineistojen katsominen sovelluksen kautta on maksutonta ja maksusta saa käyttöönsä erilaisia työkaluja, joiden avulla metsävaratietoa voi visualisoida ja hallita paremmin.

Maksullisiin sisältöihin kuuluvat esimerkiksi kartat kiinteistörajoista, kulkukelpoisuudesta ja puuston korkeudesta. Sovelluksessa on nähtävillä myös runsaasti taustatietoja, kuten metsikkökuvioiden puustotiedot sekä kiinteistökohtaiset puustoraportit.

Sovellus toimii myös ilman verkkoyhteyttä, mikäli tarvitut aineistot on ladattu ennalta mobiililaitteeseen. Lisäksi sen avulla voi seurata ja raportoida metsänhoitotöitä.

ProMS Mobile metsätietosovellus kännykällä.
ProMS Mobile metsätietosovellus kännykällä.

Tapion ForestKIT on ammattilaisen työkalu

Tapion ForestKIT -metsätietojärjestelmä on suunnattu metsäammattilaisille. Sen avulla pyritään helpottamaan metsävaratietojen ylläpitoa sekä metsäsuunnittelua ja metsätöiden hallintaa.

ForestKITin avulla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä voi tehdä metsäsuunnitelmia, suunnitella hakkuualueita, tehdä arvioita metsätilan arvosta, suunnitella ja hallita metsätöiden tekemistä sekä ylläpitää metsävaratietoja ja asiakasrekisteriä.

Järjestelmällä saa käyttöönsä kaikki avoimet paikkatietoaineistot, kuten ilmakuvat, kiinteistörajat, suojelualueet, muinaismuistot sekä laserkeilauksella koko Suomeen tuotetut maanpinnan korkeusmallit ja puuston pituusmallit. Vuosilisenssiin kuuluu myös tarkka maastokartta, korjuukelpoisuus- ja maaperäkartta sekä veden virtausmallit.

Saatavilla ovat myös avoimen metsätiedon teemakartat esimerkiksi siitä, aiotaanko metsä pian hakata tai onko sinne suunnitteilla muita metsänhoitotöitä.

ForestKIT-järjestelmästä voi tulostaa metsäsuunnitelmia tai lähettää työkohteen karttoineen ja työohjeineen metsurin puhelimeen. Sillä voi myös ennustaa metsikkökuvioiden kehitystä ja määrittää metsätilan arvon.

Järjestelmän yksi tarkoitus on auttaa kaupunkeja, kuntia, seurakuntia, oppilaitoksia, yhteismetsiä ja muita isoja metsänomistajia ylläpitämään itse omia metsävaratietojaan. Sitä käyttävät myös metsäpalveluyrittäjät, jotka tekevät metsäsuunnittelua jonkin isomman organisaation tarpeisiin. ForestKIT on yhteensopiva muun muassa Stora Enson, UPM:n, Metsä Groupin, Suomen metsäkeskuksen, Otso metsäpalveluiden ja Metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmien kanssa.

ForestKIT-metsätietojärjestelmän avulla hallitaan yli 1,5 miljoonan hehtaarin metsäomaisuutta.

Metsäteiden kunto kännykältä kartalle

RoadsML-yhtiön Metsään Tie -mobiilisovellus arvioi metsätien kuntoa älypuhelimen avulla. Samalla, kun kännykän GPS-paikannin tallentaa kännykän ruudulla näkyvään karttaan ajettua ajoreittiä, sen sensorit mittaavat auton tärinää. Sovellus arvioi tärinän voimakkuudesta, millaisessa kunnossa tie on.

Ajon jälkeen auton kuljettaja voi ilmoittaa sovellukseen oman näkemyksensä tien kunnosta, samoin kuin esimerkiksi tiellä olevista kivistä ja kuopista tai aurauksen tarpeesta. Sovellukseen ilmoitetut havainnot ja ajotiedot kerätään Metsäkeskuksen ylläpitämään sähköiseen Metsätietieto-karttapalveluun, jossa ne ovat kaikkien nähtävillä.

Sovellus on oppiva: mitä enemmän tietoa sovellukseen syötetään, sitä paremmaksi se kehittyy. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sovellus arvioi tien kunnon pelkän tärinän perusteella.

Metsäteollisuus voi hyödyntää sovellusta suunnitellessaan metsäkohteiden hakkuita ja puutavara-autojen kulkureittejä. Metsänomistajalle sovellus tuo apua, kun hän valitsee myyntiin tarjottavia hakkuukohteita. Palvelun tarvetta kuvastaa, että tällä hetkellä esimerkiksi metsäteiden painorajoitukset eivät näy julkisesti missään.

Metsään Tie -sovelluksen voi ladata maksutta Android-puhelimiin. Sovellus ilmestyi tammikuun lopulla, minkä jälkeen se on ladattu noin 500 kertaa. Erityisesti tiekuntien odotetaan käyttävän sitä.

Kestävän maanhoidon karttapalvelu

Kestävän maanhoidon karttapalvelun tuottaa Button Program yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Sen tarkoitus on kehittää avointa peltolohko- ja metsävaratietoa käyttävä verkkosovellus, jonka avulla maanomistaja voi hallita ja vähentää kosteiden peltojen ja metsien kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjä vesistöön.

Sovelluksen kartta näyttää turvemaan peltolohkot ja metsikkökuviot. Oikea vedenpinnan taso ylläpitää kuivaa, tuottavaa maakerrosta satokasveille ja puiden juuristolle sekä suojaa tulvilta. Ojien vesistöpäästöt ja kuivan turvekerroksen hapettumisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt minimoituvat.

Sovellus arvioi maanomistajan saavuttamat päästösäästöt, kun hän säätää suopellon pohjaveden pintaa esimerkiksi säätökaivoilla tai jättää suopellon ja suometsän kunnostusojituksen tekemättä.

Karttapalvelussa on noin 70 000 suopeltolohkoa yhteispinta-alaltaan 200 000 hehtaaria ja 2,2 miljoonaa hehtaaria yksityisiä suometsiä. Hankkeella on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä määrällä, joka vastaa vähintään 100 000 suomalaisen päästöjä.

Hanke pyrkii myös tuottamaan tavallisille kansalaisille mahdollisuuden tukea niitä maanomistajia, jotka pyrkivät sen avulla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaavio Button Program -metsätietosovelluksen toiminnasta.
Button Program tähtää vasemmanpuoleisen kuvan tilanteen muuttamiseen. Siinä tehokas ojitus lisää maa- tai metsätalouden tuotosta, mutta synnyttää merkittäviä päästöjä vesistöihin ja ilmakehään. Ohjelman avulla etsitään optimaalinen, korkeampi pohjaveden pinnan taso esimerkiksi jättämällä kunnostusojitus tekemättä, jolloin saavutetaan sekä tuottavuustavoitteita että pienemmät päästöt.

Lisäys, 18.4.2019: RoadsML-yhtiön Metsään Tie -sovelluksen osalta lähteenä on käytetty Metsälehteä.


Avoin metsätieto Metsäkeskuksen sivuilla

WoodsAppin verkkosivu

ProMS Mobile Arbonautin sivulla

Tapio ForestKIT

Metsään Tie -palvelu Metsäkeskuksen sivuilla

Kestävän maanhoidon karttapalvelu


 

Kirjoita kommentti