Kolme neljästä suomalaisesta hyväksyy suunnitellut hakkuutasot – ylihakkuita kannatetaan eniten pääkaupunkiseudulla

|Satunnaisia ylihakkuita kannatetaan yllättävästi eniten pääkaupunkiseudulla, mikäli kestävää tasoa ei kuitenkaan ylitetä liian usein, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä mielipidetiedustelusta. Kuvassa Logsetin 6HP GTE -hakkuukone työmaalla. Kuva: Logset|

Suomalaiset pitävät maan metsätaloutta kestävänä, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä mielipidetiedustelusta. Vastaajista joka toinen piti metsätaloutta kestävänä, kun taas väitettä ei hyväksynyt runsas viidennes vastaajista.

Vastaajien myönteiset kannanotot vuotuisiin hakkuumääriin yllättivät. Biotaloussuunnitelmien mukaan metsiä on tarkoitus hakata enimmillään jonkin verran tai selvästi alle vuotuisen kasvun.

Selvästi alle vuotuisen kasvun suuruiset tai sitä suuremmat hakkuut hyväksyi neljä viidestä vastaajasta. Jonkin verran kasvua pienemmät tai sitä isommat hakkuut hyväksyi kolme neljästä vastaajasta.

Vastaajat jaoteltiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Hakkuita kannatettiin eniten yli 65-vuotiaiden ja toiseksi eniten 30–44-vuotiaiden joukossa.

Vastaajista 18 prosenttia hyväksyi jopa satunnaisesti vuotuista kasvua suuremmat hakkuut, kunhan kasvua ei ylitetä usein. Yllättävintä oli, että tämän vaihtoehdon kannattajia oli eniten pääkaupunkiseudulla, 21 prosenttia. Vähiten ajatus sai kannatusta muissa kaupunkimaisissa kunnissa, 16,6 prosenttia.

Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä ei selvitetty vastaajien tietämystä siitä, kuinka suuria nykyiset hakkuut ovat. Toisaalta Suomen Metsäyhdistyksen vuodesta 1993 lähtien teettämästä Metsä ja puu –mielipidetiedustelusta tiedetään, että 60–70 prosenttia vastaajista on koko 2000-luvun ollut ehdottomasti tai melko paljon samaa mieltä väitteestä ”metsämme kasvavat puuta enemmän kuin niistä hakataan”.

Muut metsämaat hakkaavat Suomea enemmän

Runkopuun kasvu on Luonnonvarakeskuksen uusimman mittauksen mukaan noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun runkopuun poistuma eli hakkuut olivat viime vuonna 62 miljoonaa kuutiota. Puuntuotannollisesti suurin, kestävä ja pysyvä hakkuutaso saadaan, kun kasvusta vähennetään luonnonpoistuma, joka on alle kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämän tason voi toki ylittää kestävyyden siitä kärsimättä, jos ylitys on väliaikainen ja kestävä taso seuraavina vuosina vastaavasti alitetaan.

Puun kokonaispoistuma metsistä on runkopuun poistumaa suurempi. Siihen lasketaan mukaan muun muassa oksista ja latvuksista koostuva energiapuu.

Hallituksen tavoitteena on nostaa runkopuun hakkuita 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen mukaan tavoite ei riko kestävyyttä, jos samalla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta entistä paremmin.

Hakkuut ovat monessa Euroopan maassa Suomea suuremmat. Esimerkiksi Ruotsissa hakataan suurin piirtein koko kasvu, Itävalta yltää yli 90 prosenttiin ja Saksa 80 prosenttiin kasvusta.

Maaseudun Tulevaisuuden mielipidetiedustelun toteutti TNS Gallup Agri lokakuun lopussa. Kyselyyn vastasi 3010 suomalaista.

Vastaajiksi valittiin edustava otos täysi-ikäisistä suomalaisista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilastollisista syistä johtuva virhe on enintään kaksi prosenttia.


Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli


 

Kirjoita kommentti