Suomalaiset ovat hyödyntäneet metsiään jo kivikaudella
Suomen metsiin kätkeytyy jälkiä ihmisen toiminnasta 10 000 vuoden ajalta. Metsähallitus inventoi talousmetsiensä kulttuuriperinnön, jotta sitä osattaisiin suojella kaikissa metsänhoidon vaiheissa ja jotta se säilyisi jälkipolville.
Kalliomaalauksia ja tervahautoja, metsäkämppiä, karhunkaadon merkkipuita ja pontikkapannuja – suomalaiset metsät ovat täynnä merkkejä ihmisen toiminnasta.
Metsissä on asuttu ja työskennelty. Niistä on hankittu ravintoa ja raaka-aineita ja niiden siimeksessä on harrastettu yhtä jos toista.
Metsähallitus on kartoittanut ihmisen toiminnan jättämiä jälkiä valtion talousmetsissä ainutlaatuisen laajassa hankkeessa. Neljän miljoonan hehtaarin metsäalalta on löytynyt yli kymmenen tuhatta kulttuuriperintökohdetta.
”Metsien kulttuuriperintöä ei ole tähän saakka järjestelmällisesti tutkittu, vaan Suomen arkeologiset tutkimukset ovat keskittyneet asutuksen liepeille”, sanoo hankkeen erikoissuunnittelija ja projektipäällikkö Jouni Taivainen.
Kulttuuriperintökohteiden inventointi on tuonut Taivaisen mukaan runsaasti lisää tietoa metsien historiasta. Löydöt kertovat, kuinka laaja-alaisesti ja moninaisesti metsiä on käytetty jo kivikaudelta alkaen.
Historia paikoin luultua vanhempaa
Löydetyt kulttuuriperintökohteet ovat osoittaneet Suomen asutuksen olevan paikoin vanhempaa, kuin tähän asti on oletettu. Esimerkiksi Ilomantsin Koitere-järven muinaisrannoilta tutkijat löysivät palaneita luita, joista tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella alueella on asuttu jo mesoliittisella kivikaudella eli viimeistään noin kymmenen tuhatta vuotta sitten.
”Kivikautisen asuinpaikan merkkejä ovat useimmiten juuri palaneet luut. Myös kvartsiesineiden valmistuksessa syntyneitä siruja voi löytyä”, Koitereen kartoitusryhmän arkeologi Esa Hertell kertoo.
Arkeologi huomaa metsässä myös asumuksen jättämät maanpinnan painanteet ja pyyntikuopat. Sammaloitunut kiviröykkiö mäenkumpareella voi olla lapinraunio eli jopa kolmetuhatta vuotta vanha hautapaikka. ”Tai sitten mäen takana on pelto, jolta kivet on joskus raivattu”, Hertell sanoo.
Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnin aikajänne ulottuu kymmenen tuhannen vuoden takaa 1960-luvulle, maa- ja metsätalouden murrosvaiheeseen. Alle sata vuotta vanhat löydöt eivät kuulu esimerkiksi muinaismuistolain piiriin, mutta Taivainen uskoo juuri niiden tarjoavan mielenkiintoista aineistoa tulevaisuuden tutkijoille.
”Esimerkiksi metsätyökämpät ja niittyladot ovat häviävää mutta eivät vielä suojeltua perintöä”, sanoo Taivainen.
Apuna paikalliset asiantuntijat
Metsähallituksen inventointiurakka alkoi vuonna 2010. Se on osa Kansallista metsäohjelmaa ja päättyy tämän vuoden lopussa.
Hankkeen päätavoitteena on kartoittaa kulttuuriperintökohteet, jotta ne osataan ottaa huomioon ja suojella metsänhoidon eri vaiheissa. ”Jos esimerkiksi suunnitellaan leimikkoa, ja alueelle on merkitty tervahauta, tervahaudan paikka voidaan merkitä nauhalla ennen töiden aloittamista”, Taivainen sanoo.
Metsähallitus on omalla päätöksellään suojellut kaikki valtion talousmetsien kulttuuriperintökohteet. Niiden päältä ei esimerkiksi saa ajaa eikä maanpintaa saa muokata. Ohjeet löytyvät Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaasta.
Metsähallitus on kouluttanut suunnittelijoita ja metsureita tunnistamaan ja suojelemaan kulttuuriperintökohteita. Moni paikka on löytynyt juuri paikallisten asiantuntijoiden sekä asukkaiden avulla.
Tutkimusaineisto kaikkien ulottuville
Taivainen veikkaa kulttuurikohteita olevan valtion metsissä vielä toiset kymmenen tuhatta. Neljä miljoonaa hehtaaria metsää on voitu käydä läpi karttojen, laserkeilauksen ja tietopankkien aineistojen avulla, mutta maastotutkimus kattaa metsistä vain muutaman prosentin.
Yksityismetsät taas ovat inventoimatta lähes kokonaan. Niitä on Suomen metsistä kaksi kolmasosaa, mutta koska ne sijaitsevat lähempänä asutusta kuin valtion takamaat, niissä arvioidaan olevan runsaasti kulttuuriperintökohteita.
Inventoinnin tulokset pyritään tulevaisuudessa saamaan kaikkien ulottuville. Jo nyt osa materiaalista on luettavissa Metsähallituksen verkkosivuilla.
Kaikki kuvamateriaali aiotaan liittää avoimeen Kantapuu-museotietokantaan. Monet yli sata vuotta vanhoista kohteista ovat jo entuudestaan muinaisjäännösrekisterissä, josta niitä voi hakea vaikka oman paikkakuntansa mukaan.
Taivainen toivoo, että kohteita saataisiin liitettyä myös karttapalveluihin. Silloin retkeilijät voisivat helposti löytää reittinsä varrella sijaitsevat kulttuuriarteet.
Kulttuuriperintöinventointi Metsähallituksen verkkosivuilla
Kirjoita kommentti