Metsätietä ei aina tarvitse korjata kokonaan
Yksityisten metsäteiden perusparannuksia voitaisiin kohdistaa nykyistä enemmän vain teiden huonokuntoisille osuuksille. Usein kuitenkin korjataan koko tie, vaikka tukea saisi pätkällekin.
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen epäilee, etteivät metsänomistajat tiedä mahdollisuudesta hakea Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran perusparannusrahoitusta vain osalle tietä. Lyhyemmän pätkän korjaaminen laskisi kustannuksia ja voisi madaltaa kynnystä työn teettämiseen.
Metsäteiden pahimpien paikkojen korjaaminen auttaisi Yli-Talosen mukaan puuhuoltoa etenkin keväisin.
”Meillä on huutava pula kohteista, joihin pääsee myös kelirikkoaikana”, Yli-Talonen sanoo.
Perusparannuksen määrät ja sitä myöten teiden kunto on romahtanut viime vuosina. Metsäalan asiantuntijat Meto ry arvioi vuosi sitten, että kolmannes metsäautoteistä vaatisi kiireellisiä toimenpiteitä. Metsäautoteitä on Suomessa noin 120 000 kilometriä.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella metsäautoteitä on perusparannettu kymmenen kilometrin vuosivauhdilla. Yhdistyksen tie- ja oja-asiantuntija Jyrki Mäkirannan mukaan tarve olisi kymmenkertainen.
”Ne, jotka metsässä ajavat kalustoa, tietävät perusparannuksen tarpeen. Kaiken lisäksi kaluston koko kasvaa samaa tahtia kuin tiet rapistuvat.”
Hyvä tie – parempi puun hinta
Mäkiranta muistuttaa, että huonokuntoinen tie vaikuttaa puun hintaan. Kun metsäyhtiö on velvoitettu korjaamaan puunkorjuusta tielle koituneet vauriot, se vähentää korjauskulut jo tarjouksestaan.
Perusparannuksella tarkoitetaan ennen muuta metsäautotien kantavuuden parantamista. Muutaman metrin paikkaaminen on hätäkorjaamista ja soran ja murskeen ajo pintaan kunnossapitotoimia.
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea voi hakea sekä metsäteiden kunnostukseen että rakentamiseen. Rahoituslaissa on määritelty, että uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä uuden tien rakentaminen maksaa Mäkirannan arvion mukaan vähintään 20 euroa metriltä. Tien parannuskulut alkavat 15 euron metrihinnasta.
Aivan lyhyisiin pätkiin tukea ei kannata hakea hakuprosessin työläyden vuoksi. Hakupapereista kasvaa helposti sentin pino. Poikkeuksena ovat sillat, joiden työkustannukset nousevat tavallisesti kymmeniin tuhansiin euroihin.
Tukea haetaan Metsäkeskukselta. Myös siellä ajatus lyhyempien tiepätkien korjaamisesta saa kannatusta.
”Olisi ilman muuta hyvä, jos pienempiä pätkiä korjaamalla into teiden perusparannukseen lisääntyisi ja myös rahoitus kohdentuisi sitä myöten oikein”, Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka sanoo.
”Teiden kunto on avainkysymys puuhuollossa. Jos vain heikot kohdat saataisiin korjattua, säästäisi se sekä valtion että tiekuntien rahoja.”
Kirjoita kommentti