Metsäteollisuuden investointitahti säilyy tänä vuonna

Metsäteollisuus on jo pitkään ollut Suomen suurimpia investoijia. Uusimman selvityksen mukaan investoinnit kohdistuvat ennen muuta kapasiteetin laajennuksiin. Uusin suunnitelma on tällä viikolla julkistettu kiinalaisen Kaidi-yhtiön miljardin euron biodieseltehdas Kemiin.

Metsäteollisuuden investoinnit alkavat näkyä myös Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelussa. Sen mukaan metsäteollisuus investoi teollisuudenaloista toiseksi eniten Suomeen tänä vuonna – edelle menee vain kone- ja metallituoteteollisuus.

Luvuissa näkyy jo Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella, vaikka se otetaan käyttöön vasta vuoden 2017 loppupuolella. Investointi jakautuu monelle vuodelle, niin kuin muutkin, odotettavissa olevat suurinvestoinnit.

Niistä pisimmällä on Finnpulpin sellutehdas Kuopioon. Sen lupamenettely on jo pitkällä, kun ympäristövaikutusten arvio on valmistunut.

Pitkällä on myös Kemijärvelle suunniteltu tehdas, jota myös voi täydestä syystä sanoa biotuotetehtaaksi. Sen taustatahoista ei ole tietoa; hanke on henkilöitynyt Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja Heikki Nivalaan.

Moni on kysynyt, miksi valtion viranomainen, metsäkeskus, on tässä niin aktiivinen. Nivala vastasi tähän äskettäin pidetyillä Lapin metsätalouspäivillä näin: ”Laki ja metsäkeskukselle määritellyt tavoitteet sanovat, että metsäkeskuksen yksi tehtävä on metsäelinkeinon edistäminen. Jos mikään niin tämä on juuri sitä”, Nivala sanoo.

Mitä investointi edellyttää?

Metsäteollisuuden investointien perään on haikailtu paljon, mutta harvempi on tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea se edellyttää. Moni on esimerkiksi sitä mieltä, että Rovaniemelle pitäisi perustaa saha, koska ympäristössä olisi paljon kaadettavaa tukkia. Mutta riittääkö se?

”Täytyy olla toimivat lupamenettelyt, hyvä paikka ja työvoimaa”, Nivala sanoo. Infrastruktuurin, ennen muuta liikenneyhteyksien pitää olla kunnossa. Ja olisi hyvä, jos ilmapiiri olisi myönteinen – Lapin suhteen siitä ei ole aina voinut olla varma.

Kaiken tuloksena täytyy olla globaalisti kilpailukykyinen teollisuuslaitos. Mikään muu ei riitä, jos hankkeelle haluaa investoijia.

Liikenneyhteydet on Kemijärvellä saatu kuntoon. Rautatie suunnitellulle tehdastontille on peruskorjattu ja sähköistetty ja tontin viereen valmistuu raakapuuterminaali tänä vuonna. Metsäteitä alueella on riittävästi, mutta kunnostustarvetta on.

Raaka-aineesta ei ole pulaa. Lapissa on ylitarjontaa nimenomaan tukkimitat alittavasta puusta, mitä tehdas käyttäisi. Nivalan mukaan Äänekosken tehdas ei vaikuta tähän.

Lisäksi tehtaan naapurissa toimii jo Lappi Timberin saha ja liimapuutehdas, jotka tuottaisivat haketta uudelle biotuotetehtaalle. Sitä saa myös Pölkyn sahoilta Kuusamossa ja Taivalkoskella.

Puun hinta metsässä on sekin kilpailukykyinen, vaikka samaa ei Nivalan mukaan voi sanoa hinnasta tehtaan portilla.

Yhteistyö toimii

Nivala kehuu myös viranomaisyhteistyötä. Ulkomaalaisten sijoittajien kannalta erityisen tärkeää on, että meillä ei ole korruptiota.

Tehtaan tontille on valmistumassa kaava, ja sekin on syntynyt mutkattomasti – ehkä osittain siksi, että alue on kaupungin omistuksessa. Sitä helpottaa, että alueella on ollut teollista toimintaa jo pitkään. Vieressä virtaava Kemijoki takaa, että puhdasta vettä riittää.

Nivala vakuuttaa, että alueelta saa sitoutunutta työvoimaa ja ilmapiiri on myönteinen. Edellisen sellutehtaan ja Nivalan johtaman Massaliikkeen pitkään avoimina pitämät haavat on siis saatu hoidettua.

Ja teollisuutta Kemijärvellä on ollut aina ja monenlaista: metsää, IT:tä ja lääkettä. Paikkakunnalla on aina osattu järjestää koulutusta joustavasti melkeinpä mihin hyvänsä tarpeeseen.

Nivala puhuu innovatiivisesta biojalostamosta, jonka tuotepaletti on laaja ja joustaa kysynnän mukaan. Tuotteita, joita voisi tuottaa kulloisenkin tarpeen mukaan, olisi monia: havusellu, liukosellu, mikrokiteinen, esimerkiksi rehuihin ja lääkkeisiin soveltuva MCC-sellu, C5- ja C6-sokerit, kaasu ja maanparannusaineet.

Lappi kiinnostaa Aasiassa

Tuotannon määräksi on arvioitu 400 000 tonnia vuodessa. Puuta tehdas käyttäisi 2,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Rakentamisvaiheen jälkeen työllisyysvaikutus olisi selvästi yli tuhat henkeä.

Soveltuvuustutkimus valmistui viime joulukuussa. Tänä ja ensi vuonna hankitaan viranomaisluvat ja tehdään yksityiskohtaiset taloudelliset tuotannolliset suunnitelmat. Rahantarve näinä vuosina on kaikkiaan 12 miljoonaa euroa.

Tehdas rakennettaisiin vuosina 2018–19 ja siihen menisi 780 miljoonaa euroa. Tällä suunnitelmalla tuotanto voisi käynnistyä vuonna 2020.
Kuka sen käynnistäisi, siitä Nivala ei sano sanaakaan. Sen verran kuitenkin tiedetään, että Lapissa käy jatkuvasti intialaisia, kiinalaisia ja japanilaisia sijoittajia selvittämässä mahdollisuuksia ei vain metsäteollisuuden, vaan kaiken muunkin taloustoiminnan suhteen.

Kaidin biodieseltehdas ei Nivalan mukaan vaikuta hankkeen etenemiseen. Se käyttäisi jonkin verran eri raaka-aineita kuin Kemijärvi. Käyttö olisi kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa, kun yksin hakkuusäästö 200 kilometrin säteellä Kemistä on kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa.

Toisin kuin Helsingissä, Lapissa on nähty, että aasialaiset ovat havainneet Koillisväylän avautumisen tuomat mahdollisuudet ja sen, kuinka merkittävässä asemassa nimenomaan Suomen Lappi on tälle väylälle. Esimerkiksi rautatie Jäämerelle ei lappilaisten mielestä ole muuta kuin ajan kysymys.

Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelu

Lappi Timberin sijainti Kemijärvellä