Monikäyttömetsien pinta-ala laskee – hakkuuta yhä pienemmällä alalla

Vain kolme neljännestä suomen metsä- ja kitumaan alasta on enää vailla käyttörajoituksia. Rajoitetussa käytössä tai suojelussa olevien metsien pinta-ala Suomessa on 2000-luvulla noussut viisi prosenttiyksikköä.

Professori Tuula Packalen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että erilaiset metsätalouden ulkopuolelta tulevat ekologiset ja sosiaaliset käyttörajoitukset kasvavat kaiken aikaa ja monesta suunnasta. Rajoituksia tulee erilaisista suojeluhankkeista, mutta metsien käyttöä rajataan myös kaavoituksessa virkistys- ja maisemasyistä.

Mitä tiukemmin metsiä suojellaan, sitä vähemmän metsien käytölle on vaihtoehtoja. Vähiten käyttömahdollisuuksia on luonnonpuistoilla, joissa niitä on vain yksi, luonnonsuojelu.

Näin myös metsien kestävän käytön suunnittelu on yhä rajoitetumpaa, vaikka itse metsien käsittelyn vaihtoehtoja onkin tullut lisää esimerkiksi uuden metsälain myötä. Myös digitalisaatio muuttaa tilannetta, kun se tuo suunnitteluun yhä enemmän reaaliaikaista tietoa.

”Kun lisäksi otetaan huomioon, että Suomessa on miljoonia metsiköitä ja satoja tuhansia metsänomistajia, on selvää, että Suomen metsille on hankala ennustaa yhtä tulevaisuutta. Luonnonvarakeskuksessa sitä onkin lähdetty etsimään skenaariotarkastelun avulla”, sanoi Packalen tällä viikolla Luonnonvarakeskuksen järjestämässä, Suomen metsien ja soiden monikäytön mahdollisuuksia käsittelevässä seminaarissa.

Metsänomistajat ovat valmiita moniin tavoitteisiin

Luonnonvarakeskuksen Metsä 2060 -hankkeen skenaarioista ensimmäinen on nykymenon jatkaminen. Toinen on puustovarojen maksimaalinen realisointi, joka johtaa aikanaan niin kokonaispoistuman kuin metsänomistajan nettotulojen laskuun. Kolmas skenaario on kestävä kasvu, jolla tarkoitetaan suurinta hakkuutasoa, joka voidaan pitää yllä pysyvästi.

Luonnonvarakeskuksessa on käynnistetty myös Uusia tuotteita metsästä -hanke, jolla pyritään laajentamaan metsästä saatavien ekosysteemipalveluiden kirjoa. Keinona on metsäsuunnittelun kehittäminen.

Sitä varten ollaan laajassa yhteistyössä luomassa Metsämittaria, joka näyttäisi, miten esimerkiksi lahopuun tai luonnontuotteiden lisääminen vaikuttaisi metsätalouden tulokseen – tai päinvastoin. Professori Anne Tolvasen mukaan mittarin pitäisi olla valmis jo ensi vuonna.

Tolvasen mukaan metsänomistajilla on kyllä valmiuksia monipuolistaa metsätavoitteitaan. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan metsänomistajat olivat valmiita esimerkiksi erirakenteiseen metsän kasvatukseen 19 prosentilla ja pidemmän kierron metsätalouteen 15 prosentilla metsäpinta-alasta. Kuitenkin 59 prosentilla metsäpinta-alasta haluttiin pitäytyä tavanomaisessa metsätaloudessa.

”Halua muutokseen on, mutta onko menetelmiä ja teknologiaa. Ja onko aika kypsä kompromisseille, mitä eri tuotantotapojen yhtäaikaisuus väistämättä vaatii”, kysyi Tolvanen.

Uutta tietoa ympäristöristiriidoista

Myös ympäristön käytön ristiriidoista on uutta tutkimusta. Erikoistutkija Seija Tuulentie kertoi selvityksestä, jonka mukaan metsät olivat suuri ristiriitojen aihe vielä 1970-luvulla. Sittemmin suuriksi asioiksi ovat nousseet turvetuotanto, poronhoito, pedot ja matkailu, kun taas metsät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

”Tuulivoiman vastustamisesta näyttää tulleen viime aikoina suorastaan muodikasta. Myös hakkuiden tehostumisen pelätään lisäävän ristiriitoja”, Tuulentie sanoi.

Tärkeimpänä syynä ristiriitoihin Tuulentie mainitsi oman lähiympäristön muutosten vastustamisen eli niin sanotun nimby-ilmiön (not in my backyard, ei minun takapihalleni). ”Tullaan tänne maalle ja luullaan, että omistetaan koko ympäristö”, selitti eräs vastaaja maalla asuvien ja sinne muuttaneiden välejä.

Kyselyssä selvitettiin myös mielipiteitä ristiriitojen parhaista ratkaisuista. Eniten hyväksyntää sai se työläin tie: neuvottelu ja sovittelu. Myös avointa tiedottamista pidettiin hyvänä. Paljon puhuttu osallistava suunnittelu sai selvästi vähemmän mainintoja – ja kaikkein vähiten kannatusta sai rahallinen korvaus.

forest.fi-graafit metsien monimuotoisuudesta ja suojelusta

Metsä ja puu -mielipidetiedustelu