Lapset kasvattavat mäntyjä maailman metsien kunniaksi

Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n Maailman metsäpäivää. Teemana on Metsät ja koulutus – Opi rakastamaan metsiä.

Rakkaus metsään syttyy helposti ihan vain metsään menemällä. Kenen tahansa omistaman metsän ja puiden rakastaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Silti jollekulle voi oma metsä tai puu olla rakkaampi kuin jonkun toisen metsä tai puu. Jos omia puita ei ennestään ole, niitä voi itse kasvattaa. Tarvitaan vain siemeniä ja hieman multaa.

Mikäs sen hienompi tapa onkaan viettää Maailman metsäpäivää, kuin omien männynsiementen kätkeminen kylvöpurkkiin. Näihin aikoihin luontokin alkaa kylvämään uutta metsää. Kevätaurinko kuivattaa kävyt, käpyjen suomut rapsahtavat auki ja uusi sukupolvi starttaa tuulen mukana helikopterilaivueen lailla.

Mäntymetsää viilipurkeissa

Jo kauan, ainakin 20 vuoden ajan, on Metsäyhdistys huolehtinut, että pääkaupunkiseudun alakouluissa ja päiväkodeissa kasvatetaan omia puita. Minun puuni -projektissa jokainen lapsi saa viisi siementä ja kasvattaa niistä ikkunalla sirkkataimia. Kevätjuhlan aikaan hennot puunalut voi istuttaa kotipihalle tai mökille.

Siemenet lahjoittaa Siemen Forelia. Tämänvuotisessa 750 gramman satsissa on tuhatjyväpainon mukaan laskettuna 130 000 männyn siementä. Niitä riittää 26 000 lapselle, 5 siementä kullekin, esimerkiksi viilipurkeissa koulun ikkunalla kasvatettavaksi. Jos jokainen siemen lähtisi kasvuun ja taimet istutettaisiin metsämaalle, lasten kylvöksistä syntyisi yli 50 hehtaaria männikköä.

”Meidän mielestämme on todella mahtavaa, että lapset saavat näin käytännönläheistä oppia luonnon ilmiöistä. Koska huolehdimme suurimmasta osasta Suomen metsäpuiden siemenhuoltoa, on luontevaa, että kannamme vastuuta mahdollisimman laajasti. Siksi meistä on mukavaa ja tärkeätä, että mahdollisimman moni pääsee itse osallistumaan vihreän kullan kasvuun”, toteaa Siemen Forelian markkinointijohtaja Kari Lahtinen.

Männynsiemenet ilmastonmuutoksen opetuksessa

Kylvöprojekti opettaa huolellisuutta – kylvökset tarvitsevat kosteutta, mutta niitä ei saa hukuttaa. Se opettaa myös kärsivällisyyttä – itämiseen menee vähintään muutama päivä, joskus parikin viikkoa. Hätäisten kannattaa kasvattaa rairuohoa.

Kylvöprojekti on helppo nivoa koulussa meneillään oleviin teemoihin, kuten esimerkiksi ilmasto-opetukseen. Omien puiden kasvattamisella voi havainnollistaa hiilen kiertoa. Ilmakehän hiilidioksidista peräisin oleva hiili sitoutuu puun kasvaessa puuainekseen, runkoon, oksiin ja juuriin. Hiili säilyy puuaineessa, kun puusta valmistetaan vaikkapa koulurakennus, pulpetteja tai oppikirjoja.

Opettajien mukaan kylvöprojekti sopii opetukseen hyvin.

”Olemme mielellämme mukana, sillä oppilaat ovat ilmaisseet huolensa ilmastonmuutoksen puolesta. He haluaisivat tehdä jotakin konkreettista.”
”Tottakai haluamme lasten kanssa kylvää tulevaisuuden metsää. Kiitos jo etukäteen!”

Puut ja metsät sopivat monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, luokan ulkopuolella oppimiseen ja kaikenlaisiin tavallisiin ja erikoistilanteisiin.

”Luonto kuuluu tärkeänä osana opetukseen. Teemme paljon retkiä lähimetsään.”
”Det passar oss väldigt bra då vi satsar på utomhuspedagogik.”
”Oman puun kasvattaminen tuntuu ihanalta ajatukselta, ihan jo kotouttamistakin ajatellen. Omassa luokassani on oppilaita seitsemästä eri maasta. Kiitos!”

Leikki-innovaattori opettaa metsäasioita leikin avulla

Männynsiementen lisäksi kylvöprojektissa tarjotaan oppimateriaaleja ja toimintaa. Tänä vuonna yhdeksän alakoulua saa siementilauksensa erikoiskuljetuksella, Perinneleikit ry:n leikki-innovaattori Isa Pellon karauttaessa Martti-autollaan koululle.

Leikki-innovaattorilla on kylvöpaketin lisäksi tuliaisina Betulasta Pinukseen -puulajikortit ja Metsäleikkikortit. Korttien lukuisat ideat kannustavat opettajaa lähimetsän käyttöön opetuksessaan. Mikä parasta, leikki-innovaattori tietenkin leikittää koululaisia.

”Metsät ovat tärkeitä Perinneleikit ry:n toiminnassa. On hienoa saada olla Minun Puuni -projektissa mukana. Metsä on mitä mainioin leikkiympäristö ja leikin kautta lasten luontosuhde sekä metsäosaaminen kehittyvät kuin itsestään”, Isa Pelto kertoo.

”Metsäleikkitunneilla on leikitty innokkaasti. Oppilaiden suosikki on kerta toisensa jälkeen Metsänomistaja-leikki, joka kestää niin kauan, kun lapset osaavat nimetä uusia puulajeja. Opettajat pitävät eniten Metsätyyppi-leikistä, jossa juostaan eri metsätyyppien väliä vihjeiden perusteella.”

Leikki-innovaattorin itsensä mielestä paras leikki on Metsänhenki. Siinä leikkijät pääsevät pohtimaan, mitä metsässä voi tehdä ja syödä sekä miten metsässä voi asua.

Opettajat kokevat yhteistyön ja koulun ulkopuolisen avun arvokkaaksi.

”Hienoa työtä – nostaa puita ja metsiä vielä enemmän esille. Me opettajat kyllä teemme työtä metsätietoisuuden lisäämiseksi, kunhan meitä kaiken muun tietotulvan keskellä muistutetaan.”

Minun puuni -projekti on tarkoitettu lähinnä pääkaupunkiseudun alakouluille ja varhaiskasvatukseen sekä Metsämörri-ryhmille ympäri Suomea. Yhteistyökumppaneita ovat Siemen Forelian lisäksi Suomen Latu, Finlands Svenska Idrott ja Metsämörriohjaajat ry. Kylvöohjeet on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Lue lisää:
Minun puuni
Mitt träd

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Suomen Metsäyhdistyksen pääkaupunkiseudulla tehtävää kouluyhteistyötä, niin myös Minun puuni -projektia.

Maailman metsäpäivä, YK-liitto
International Day of Forests, United Nations