Metsäyhdistyksen vierasblogi: Nuorissa luonnontieteilijöissä kasvaa ideat
Kirjoittaja on Metsän oppimispolku -yhteistyöverkoston uusi puheenjohtaja. Hän on opetusneuvos Opetushallituksessa ja työskentelee maantieteen ja biologian oppiaineasiantuntijana lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikössä. Hän on syntynyt ja kasvanut Kaakkois-Suomessa puunjalostusteollisuuden piippujen katveessa, seilannut Saimaan selillä tukkilauttoja toisinaan väistellen ja samoillut metsissä partiolaisena. Hän sienestää, marjastaa ja nauttii metsän tuoksuista.
Tukkipuuta, selluloosaa, mustikoita ja korpikolvan koti.
Monta hyötykäyttöä, tähän on saatava roti.
Biopolttoaineet, lääkeaineet, liukosellut ja saunavasta
– on metsä ympäristönä myös nasta.
Monipuolinen metsä toimii luonnostaan ilmiöpohjaisena oppimisympäristönä. Metsissä yhdistyy moni- ja poikkitieteellisyys sekä elämyksellisyys. Omakohtaisista oppimiskokemuksista tulee oppijoille ankkuroitua, pysyvää tietoa, jonka pohjalle on hyvä rakentaa syvällisempää luonnontieteellistä ymmärrystä.
Myös lukion uudessa opetussuunnitelmassa korostuu poikkitieteellisyys. Pakolliset opintojaksot voidaan koota eri oppiaineiden moduuleista hyödyntäen monialaista osaamista ja tieteiden eri näkökulmia. Kestävä tulevaisuus, luonnon monimuotoisuuden arvostaminen, tietopohjainen ilmasto-osaaminen ja kiertotalous ovat myös osa uutta lukion opetussuunnitelmaa vastaten tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Puusta on kehitetty valtavasti uusia innovaatioita kuten älypakkauksia ja lääkeaineita. Metsä luo kiertotalouden mahdollisuudet ja ilmastonmuutosta hillitsevät hiilinielut. Metsäympäristön terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Uskon, että tarvitsemme vahvoja luonnontieteiden osaajia ratkomaan ongelmia ja innovoimaan uutta niin terveys- ja lääketieteissä, ravinnontuotannossa kuin metsätaloudessakin.
Parhaiten uutta kehitetään yhteistyössä. Lukion uusi opetussuunnitelma vahvistaa korkeakoulujen ja työelämän verkostoja sekä oppijoiden kansainvälisyysvalmiuksia. Meillä kaikilla aikuisilla, työskentelimme sitten oppilaitoksissa, yhteisöissä tai yrityksissä, on tehtävänä herättää tulevaisuuden osaajien innostus ja kiinnostus. Oppimisesta tulee oppijoihin kiinnittynyt, itseään ruokkiva jatkuva prosessi.
Päättäjien Metsäakatemia ja Metsän oppimispolun yhteistyöverkosto ovat hyviä esimerkkejä. MOP on toimiva verkosto, joka tarjoaa monipuolista osaamista ja erilaisia näkökulmia mahdollistaen innostamisen ja innovoinnin. Metsän oppimispolulla sekä Metsäakatemialla on merkittävä rooli myös tiedonvaihdon ja tiedon jakamisen kanavina.
Metsän ohella koko yhteiskuntamme toimii merkityksellisenä oppimisympäristönä. Voisivatko yritykset tai yhteisöt tarjota kurkistuksia omaan toimintaansa vierailujen tai TET-paikkojen kautta? Entä yhteistyö lukiolaisten ja korkeakoulujen kanssa? Löytyisikö tähän ennakkoluulottomia avauksia?
Tulevaisuusorientoitunut toiminta vaatii mukaansa myös tulevaisuuden tekijät eli oppijat. Haastan teidät eri sektoreilla dialogiin nuorten kanssa. Nuorten tekemät havainnot kyseenalaistavat perinteisiä käytänteitä ja toimintamalleja ja tuovat yhteiseen pöytään uusia näkökulmia sekä tuoreita ideoita. Uskon, että yhteistoiminnalla ja avoimella vuorovaikutuksella kiinnostus luonnontieteistä vahvistuu, ymmärrys metsien merkityksestä kasvaa ja ammattitaitoisten osaajien määrä lisääntyy. Samalla vahvistamme nuorten urasuunnittelua ja työelämätaitoja työn murroksessa.
Löydämmekö myös uusia innovaatioita esimerkiksi tulevaisuuden materiaaleihin tai ruuantuotantoon? Kuka tietää. Toivon dialogia metsässä, metsälle ja metsästä.
Taisit päästä jo ajatuksistani jyvälle,
vaan tiedätkö mikä menee tunteisiini syvälle?
Telttailu, samoilu tai metsässä juoksu,
kun ympärillä on kuivan kangasmetsän tuoksu.
Metsän oppimispolku – yhteistyöverkosto
Kirjoita kommentti