Metsäpäivät nosti esiin uusia näkökulmia monimuotoisuuteen – verkkotapahtumaa seurasi ennätysyleisö
Metsäpäivien verkkotapahtumassa helmikuussa 2021 monimuotoisuutta käsiteltiin neljällä eri teemalavalla, joita isännöi laaja joukko Suomen Metsäyhdistyksen yhteistyökumppaneita. Ohjelmassa korostui myös viestinnän ja tutkimuksen merkitys metsäalalle. Oman mausteensa keskusteluun toivat pääpuhujat, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja.
”Koska Suomen Metsäyhdistyksen toiminnan perustana on moniarvoisuus, katsomme monimuotoisuuttakin monesta näkökulmasta”, Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström totesi Metsäpäivien avajaispuheessaan 4. helmikuuta.
Luonnon monimuotoisuuden merkitystä ei voi Hellströmin mukaan ylikorostaa. Esimerkiksi metsätalous ei voi olla ilmastokestävää, ellei se samalla huolehdi luonnon monimuotoisuudesta. Mutta lisäksi metsiin liittyy esimerkiksi monipuolisten käyttötapojen mahdollistaminen, mikä edellyttää myös moniulotteista osaamista.
Monet näkökulmat ja kokonaisnäkemyksen merkitys metsätaloudelle toistuivat myös muissa verkkotapahtuman puheenvuoroissa. Yhteensä Metsäpäivillä kuultiin yli 40 asiantuntijaa yli 30 esityksessä. Tapahtumaa seurasi päivän aikana yli 1700 katsojaa.
Sarvamaa muistutti EU:n tarvitsevan tietoa ja vaikuttamista
Euroopan parlamentin jäsen ja EU:n metsästrategian pääneuvottelija Petri Sarvamaa nosti Metsäpäivillä esiin Euroopan unionin luomat uhkat Suomen metsätaloudelle.
Suuri kiistakapula koskee Sarvamaan mukaan metsien hiilinieluja.
”Keskusteluissa EU-tasolla unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä. Fokuksesta unohdetaan lähes täysin esimerkiksi puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus fossiilisten raaka-aineiden korvaajina”, Sarvamaa totesi.
”Toisaalta EU-tason keskustelua hallitsee usein myös vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. Tässä näkemyksessä unohdetaan tasapaino, missä metsien ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon ja keskitytään ainoastaan metsien suojelun näkökulmaan.”
Kun Sarvamaa kysyi Metsäpäivien yleisöltä, pitäisikö EU:n toimivaltaa metsäasioissa lisätä, 80 prosenttia yli 600 vastaajasta vastasi ei. Unionin uusi metsästrategia jakoi enemmän yleisön mielipiteitä: 38 prosenttia vastaajista piti strategiaa uhkana ja 37 prosenttia mahdollisuutena, kun neljännes vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Sarvamaa muistutti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa ja vaikuttamista.
”EU-politiikkojen toimeenpano tulee nostamaan esiin yhä enemmän ja enemmän metsiin kohdistuvia tietotarpeita. Seuraavien 5-20 vuoden aikana tarvitsemme vielä enemmän metsiin kohdistuvia uusia innovaatioita sekä tieteeseen perustuvaa tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.”
Keskisarjan mukaan metsätieto on kadoksissa myös suomalaisilta
Tiedon tarpeen nosti Metsäpäivillä esiin myös historioitsija Teemu Keskisarja. Suomi on hänen mukaansa pudonnut vauhdilla puusta, eikä nykykaupunkilainen edes tiedä, että hakkuuaukoille istutetaan taimet.
”Suomalaisessa sielunmaisemassa humisee ylimuistoinen metsän taju ja vastatuulena nykyajan tietämättömyys”, Keskisarja pauhasi puheensa aluksi.
Räväkkä puhuja epäili, ettei metsään kannata enää huutaa, kun ääni kuitenkin kaikuu takaisin betoniseinästä. Mediasta puuttuu otsikot puuinnovaatioista, mutta kirjastoissa olisi Keskisarjan mukaan monta kilometriä hyvää metsäkirjallisuutta, jos sitä joku vain lukisi.
”Metsätyhmistykseen” historioitsija ehdottaa ”typeriä työkaluja”.
”Olen jo aiemmin ehdotellut ja vaatinutkin metsähistoria-aiheisia tosi-teeveitä. Vitsinä taisi vilahtaa someen, mutta mikä ettei? Halpoja ilmastoystävällisiä proggiksia – kuvauspaikat, kulisissit ja lavasteet ovat valmiina tuolla ulkona, luonnollisessa kuosissaan.”
Metsäyhdistyksen ansioplaketti tiedon tuottamiselle
Valtakunnan metsien inventointi on jo sadan vuoden ajan tuottanut tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja mittava VMI-työ sai Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin.
”Valtakunnan metsien inventointi on kehittynyt ajan myötä. Nykyään se tuottaa laajalti avointa tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista niin poliittista päätöksentekoa kuin käytännön toimijoita varten”, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu kertoi huomionosoituksen myöntöperusteista.
Metsäpäivillä julkistettiin myös Uusi puu -kilpailun finalistit. Kilpailu haastoi yritykset ratkaisemaan globaalien megatrendien tuomia ongelmia. Tavoitteena on nostaa esiin kaupallisesti toteutettavissa olevia, mutta ei välttämättä vielä markkinoilla olevia puupohjaisia ratkaisuja.
Metsämiesten Säätiö palkitsi Metsäpäivien yhteydessä neljä metsäalan osaajaa Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä. Hyvät tyypit osaavat johtaa itseään, ottaa vastuuta, oppia ja opastaa sekä ylläpitää rehtiä ja luotettavaa metsämieshenkeä.
Seuraavan kerran lokakuussa 2021 Helsingissä
Metsäpäivät järjestettiin 4. helmikuuta ensimmäistä kertaa yli satavuotisessa historiassaan verkossa. Tapahtuman koordinaattorin Kaarinan Aron mukaan konseptin siirtäminen virtuaaliseksi sujui hyvin. Myös verkossa oli mahdollista järjestää ohjelmaa eri lavoilla, joiden teemat olivat tutkimus, talous, tekniikka ja ihminen.
”Verkkotapahtuma tarjosi myös mahdollisuuden tutustua tähän metsäalan tärkeään tapahtumaan, joka tavallisesti järjestetään syksyisin Helsingissä. Kyselymme mukaan puolet verkkotapahtuman osanottajista oli nyt ensimmäistä kertaa Metsäpäivillä”, Aro sanoo.
Aro toivottaa kaikki uudet katsojat ja tapahtuman konkarit 28.–29. lokakuuta tervetulleiksi Helsingin Clarion-hotelliin, jossa Suomen Metsäyhdistyksen omistama Metsäviestintä Oy järjestää jo 92. Metsäpäivät.
”Verkkotapahtuma oli menestys, mutta moni osallistuja kaipasi Metsäpäivien kohtaamisia. Toivomme, että lokakuussa pääsemme jälleen tapaamaan toisiamme, verkostoitumaan ja järjestämään myös messut ja iltamat sekä jo viime syksylle suunnitellun hackathon-opiskelijatapahtuman”, Aro sanoo.
Kirjoita kommentti