Heidi Hautala: Metsäninventointi on Suomen paras kehitysaputuote

Metsäpäivien avajaisissa todettiin, että aktiivisen metsänhoidon merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on arvaamattoman suuri.

Avajaisten pääalustuksen piti Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi, joka esitteli tilaisuudessa julkistetun, Metsäyhdistyksen kustantaman Hakata vai säästää -kirjan tuloksia. Kaupin mukaan parhaiten metsien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa saavutetaan metsättömien alueiden metsityksellä ja aktiivisella metsänhoidolla, jonka avulla voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien puumäärää.

Kaupin alustuksen pohjalta järjestettyyn keskusteluun osallistuivat Europarlamentin jäsen Heidi Hautala (vihr.) ja UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman.

Hautala sanoi havainneensa Suomen metsätalouden globaalin merkityksen ollessaan kehitysyhteistyöministerinä. Kun häneltä oli kysytty, mikä voisi olla paras suomalainen keksintö, jolla voisi tukea kestävää kehitystä vähemmän kehittyneissä maissa, Hautala oli hetken harkittuaan päätynyt vastaamaan, että metsien inventointi.
Kaupin mukaan inventointi on tärkeää, koska vain sen avulla metsien hiilivarasto voidaan selvittää kunnolla. Ilman inventointitietoja emme tiedä, paljonko metsissä todellisuudessa puuta kasvaa.

Kuitenkin esimerkiksi Euroopan unionissa vain kolmella maalla on ollut kattava inventointijärjestelmä 1970-luvun alusta alkaen: Suomella, Ruotsilla ja Ranskalla.

IPCC-paneelikin on herännyt metsien merkitykseen

Metsien merkitys on havaittu myös hallitusten välisessä IPCC-ilmastopaneelissa. Kun paneelin työtä alkuviikosta esiteltiin Euroopan parlamentissa, riistohakkuiden lopettaminen nähtiin oleellisena. ”Meille kerrottiin, että metsien muuttaminen hiilisieppariksi on oleellisen tärkeää”, Hautala sanoi.

Hautala kuitenkin kysyi, voidaanko myös luonnon monimuotoisuus varmasti turvata, jos hakkuita lisätään, vaikka myönsikin havainneensa, kuinka suuri merkitys on nimenomaan talousmetsien luonnonhoidolla. Sundman ja Kauppi uskoivat, että voidaan, mutta ei tietenkään ilman jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta.

Sundmanin mukaan Metsäyhdistyksen julkaiseman kirjan viesti on arvokas. ”Se on yksinkertainen ja juuri sitä, mitä meidän on lähdettävä viemään eteenpäin kansainvälisesti”, Sundman sanoi.

Kauppi muistutti kuitenkin kohtuudesta: ”Metsäntutkimuslaitoksen arvio on, että meillä jää nyt kymmenesosa metsien kasvusta käyttämättä erilaisten toimien seurauksena. Olisiko tämä kymmenesosan lisäys hakkuisiin meillä kohtuullista”, Kauppi kysyi ja vastasi:
”Ehkä sanoisin, ympäristönsuojelun professorinakin, että voi olla, mutta mieluummin kuitenkin ehkä 15 prosenttia. Se antaisi silti vielä mahdollisuuksia perustaa uusia Sipoonkorven ja Repoveden kaltaisia puistojakin.”

”Biotalouden on autettava ihmisiä”

Hautala muistutti myös laajemmista asioista. ”Maailmassa 1,7 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Minä näkisin kyllä mielelläni, että metsäalamme olisi auttamassa näitä ihmisiä. Se toisi aivan uudenlaista uskoa biotaloutemme mahdollisuuksiin”, Hautala sanoi.

Kehitysmaiden suuri ongelma on Hautalan mukaan huono hallinto. Sundmanin mukaan suomalaiset metsäteollisuusyritykset korjaavat tätä jo pelkällä läsnäolollaan esimerkiksi Uruguayssa ja Kiinassa.
Tässä Suomi ei ole pien-, vaan suurvalta. ”Meidän on hakeuduttava yhteistyöhön esimerkiksi Ruotsin kanssa. Tällaisella yhteistyöllä me voisimme saada todella paljon aikaan niin Euroopan unionissa kuin koko maailmassakin”, Kauppi sanoi.