Näkökulma

Enemmistö Suomen nuoresta sukupolvesta kannattaa ”ekososiaalisia arvoja” – metsäala voi päätellä siitä aukottomasti ainakin yhden tärkeän tosiasian

Kirjoittaja

Tero Karjalainen

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Metsäyhdistyksessä.

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi ja vähän vanhemman sukupoven Päättäjien Metsäakatemia kohtasivat Pikku-Finlandiassa Helsingissä 1. kesäkuuta.

Suomen Metsäyhdistyksen tilaisuuteen osallistui 12 nuorten edustajaa: lukiolaisia, metsäalan opiskelija-aktiiveja, yliopisto-opiskelijoita, muuta yliopistoväkeä ja nuori yrittäjä.

Päättäjien Metsäakatemian edustajia oli listalla pyöreästi 30. He edustivat kyvykästä ja arvovaltaista väkeä: kansanedustaja, koulutusjohtaja, toimitusjohtaja, professori, ympäristöasiantuntija, puheenjohtaja, yhteiskuntasuhdepäällikkö, elinvoimajohtaja, toimitusjohtaja, toiminnanjohtaja…

Yhteiskuntatieteiden tohtori Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta esitteli Nuorisobarometriä 2021. Julkaisu tarkastelee 15–29-vuotiaiden nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä ja ilmastokysymyksistä.

Barometrissä ei kysytty suoraan metsään liittyvistä asioista, mutta metsäalan on hyvä lotkauttaa korviaan tuloksille.

Enemmistö kannattaa ”ekososiaalisia arvoja”

Nuorisobarometrista ilmenee, että kaksi kolmasosaa nuorista kannattaa niin sanottuja ekososiaalisia arvoja. Ajatusmaailmaan kuuluu tuki demokratialle, ihmisoikeuksille, ilmastotoimille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kolme neljästä nuoresta kokee surua luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. Luonnon itseisarvolle on vahva kannatus.

Niin sanotusti talousmyönteisiä oli vain reilu neljännes (27%) ja heistä suurempi osa on poikia.

Millainen johtopäätös tutkimuksesta voidaan tehdä metsäalan kannalta? Ehkä montakin, mutta ainakin yksi asia on aukottomasti totta: tulevaisuuden aikuisten enemmistö on heitä, joiden ajatusmaailma oli nuorena ”ekososiaalinen”.

Tämän hetken nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä, talouselämän vaikuttajia ja työelämän tekijöitä – myös metsäalalla. Tulevaisuudessa he muokkaavat maailmaa näköisekseen samaan aikaan kun me nykyiset aktiivi-ikäiset ihmiset otamme jo päivänokosia uuninpankolla.

Muutokseen kannattaa varautua jo nyt. Nuorten vallitseva arvomaailma kannattaa ottaa olosuhteena, merkittävänä toimintaympäristön muutoksena. Toimintaympäristöä vastaan ei ole hedelmällistä vääntää.

Tutkimuksessa löytyy viitteitä sille, että nuorena omaksutusta luontosuhteesta tulee pysyvä.

Tutkimus: Opiskelijoita kiinnostaa luonto

Nuorten vihreä arvomaailma ilmeni samansuuntaisena tuloksena tuoreesta Samassa metsässä -tutkimuksesta. 

Metsämiesten Säätiön rahoittamassa, Suomen Metsäyhdistyksen ja TTS Työtehoseuran yhteisessä tutkimushankkeessa tutkittiin nuorten syitä hakeutua metsäalalle. Uusi metsäalan sukupolvi näkee työllään vahvan yhteyden tulevaisuuteen: metsiä pitää uudistaa ja säilyttää tuleville sukupolville.

Metsätieteiden kandidaattiopintoihin ja metsätalousinsinöörikoulutukseen hakeutuneissa on paljon luonnosta kiinnostuneita opiskelijoita, mikä on huolestuttanut koulutusta erityisesti työelämän näkökulmasta katsovia.

Tulevaisuudessa metsien käytön sosiaalinen ja poliittinen hyväksyttävyys voidaan kyseenalaistaa entistä ankarammin. Ajatukseen kannattaa sopeutua, eikä luottaa siperialaisittain siihen, että elämä ”opettaa” aikuisena arvostamaan metsien talouskäyttöä toivotulla tavalla.

Mikäli metsäalan käynnissä oleva vihreä siirtymä huikeine uusine puutuotteineen ei riitä nuorelle vihreälle sukupolvelle, niin odotettavissa voi olla, että ensi vuosikymmenellä asian kanssa lyödään vielä ennennäkemätön vaihde silmään.

Metsäalan sidosryhmien laatimissa, vuotta 2040 koskevissa skenaarioissa ennakoidaan kasvavaa poliittista keskustelua, esimerkkinä puun käyttö.

”Alkaa olla viitteitä, että osaa puupohjaisista tuotteista ei automaattisesti pidettäisikään hiilineutraaleina”, tutkija Janni Kunttu sanoi Forest.fi-verkkolehden jutussa toukokuussa.

Kuten Eero & Jussi muinoin sattuvasti lauloivat, aika mennyt ei koskaan palaa.

Onko tehty riittävästi?

Metsäalalla on tehty luonnon monimuotoisuuden eteen paljon. Kysymys kuuluukin, pitääkö tehdä vielä lisää? Onko ympäristöystävällisistä ratkaisuista kerrottu riittävästi yleisölle, kun niitä on tehty? Onko viesteistä kerrottu viestintäkanavissa, joissa nuoret liikkuvat?

Oikea tapa on nähdä käynnissä oleva muutos mahdollisuutena sekä luonnon että yritystoiminnan kannalta. Päättäjien Metsäakatemian järjestämän tilaisuuden virkistävin huomio kuuluikin eräässä suuressa metsäyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevän henkilön suusta.

Tulevaisuudessa on nyt vihreästi ajattelevien nykynuorten vuoro olla vallassa, ja sitten nähdään mitä siitä seuraa.

Hän muistutti nuoria siitä, että (metsä)asioihin voi vaikuttaa joko ulkoa päin tai sisältä päin. Näistä vaihtoehdoista hän suositteli valitsemaan alan muuttamisen sisältä päin.

”Tulkaa meille töihin”, hän kutsui.

Jokainen sukupolvi muuttaa maailmaa vuorollaan näköisekseen. Tulevaisuudessa on nyt vihreästi ajattelevien nykynuorten vuoro olla vallassa, ja sitten nähdään mitä siitä seuraa.

Yksi kommentti “Enemmistö Suomen nuoresta sukupolvesta kannattaa ”ekososiaalisia arvoja” – metsäala voi päätellä siitä aukottomasti ainakin yhden tärkeän tosiasian” artikkeliin

Pentti A K Häkkinen sanoo:

Ehkä viestinnässä on ongelmia. Otetaan esimerkiksi väite, että metsien kasvu paranee hakkuilla. Luontoihmiset ja useat tutkijat väittävät, että ei pidä paikkaansa.
Minulla on 90 vuotinen hakkuudata metsistäni. Minä tiedän metsätaloussuunnitelmien perusteella, mikä on metsieni maksimaalinen puusto. Takavuosina se oli n 140 m3/ha. Kasvu oli silloin 6 m3/ha. V 1970 metsieni puusto oli 170 m3/ha. Metsissä oli kuitenkin tehty aina suositusten mukaiset hakkuut. Silti puusto oli isompi kuin vuosikasvua vastaava maksimaalinen puusto. Mitäkähän tuolle puustolle olisi pitänyt tehdä?
Meillä jatkettiin suositusten mukaisten hakkuiden ehdoilla. 40 vuotta myöhemmin puusto oli reilusti alle maksimaalisen, mutta kasvu oli jo 7 m3/ha. Tällä hetkellä taitaa olla hetkellisesti jo 8 m3/ha. Kyllä vuosikasvu lisääntyi hakkuilla.

Kirjoita kommentti