Metsäväittely: Greenpeace ei aja täyttä avohakkuukieltoa – Metsähallitukselle avohakkuu on yksi 15 eri menetelmästä

Avohakkuussa kaadetaan tukkipuuta mutta myös pienempää, selluntekoon tarvittavaa kuitupuuta. Kuva: Erkki Oksanen

Metsähallitus valitsee hakkuumenetelmän hakattavan metsikkökohteen ominaisuuksien ja hoitotavoitteiden mukaan. Greenpeace haluaa jatkuvasta kasvatuksesta valtamenetelmän.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti lokakuussa Metsädebatin, missä seurattiin kahta metsäaiheista väittelyä. Toisessa Greenpeacen Suomen-maajohtaja Sini Harkki ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula väittelivät avohakkuumetsätaloudesta ja jatkuvasta kasvatuksesta.

Toisessa väittelyssä taas ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio väittelivät hakkuiden vaikutuksesta metsien hiilinieluun.

Väittelyt juonsi ministeriön viestintäjohtaja Janne Impiö.

Lue Kaupin ja Soimakallion väittelystä täältä.

”Emme hae täyttä avohakkuukieltoa”

Metsälaki uudistui vuonna 2014 ja metsänomistajat saivat paremman mahdollisuuden jatkuvaan kasvatukseen. Ympäristöjärjestöt olivat vaatineet sitä nimenomaan valinnanvapauden nimissä. Nyt järjestöjen vetämä kansalaisaloite kuitenkin haluaa kieltää avohakkuut valtionmetsissä kokonaan. Miksi?

Harkki: ”Ei tällä haeta täydellistä avohakkuukieltoa. Metsähallitushan käyttää jatkuvaa kasvatusta jo nyt. Ajatus on, että tehdään siitä valtamenetelmä.”

”Vaatimukselle on monta syytä. Yksi on, että lähes kaikki monimuotoisuus-, ilmasto- ja virkistystavoitteet hyötyisivät, jos jatkuva kasvatus otettaisiin valtamenetelmäksi. Toinen syy on kansalaiskysyntä. Tämä huolestuttaa ja häiritsee ihmisiä, mistä on paljon myös tutkimus- ja kyselytietoa.”

Kumpula: ”Metsähallituksessa on käytössä 15 erilaista hakkuumenetelmää ja me haluamme pitää kiinni niistä kaikista. Me emme suosi niistä ainuttakaan, vaan käytämme aina puustolle ja kasvupaikalle sillä hetkellä soveltuvinta hakkuutapaa.”

Kumpikin menetelmä vaatii luonnonhoitoa

Olisiko hyvä, jos Suomessa vain jatkuva kasvatus olisi sallittu? Kumpula: ”Siinä varmasti olisi tiettyjä etuja, riippuen näkökulmasta. Avohakkuita arvostellaan eniten maisemavaikutuksen takia, mutta jos menisimme kokonaan jatkuvaan kasvatukseen, metsät ennen pitkää muuttuisivat varsin monotonisiksi. Vanhoja metsiä tai arvopuustoa ei olisi, vaan vain keski-ikäisiä, varsin harvoja metsiä, ainakin jos niiden halutaan uudistuvan.”

”Toisaalta monimuotoisuus, vesistönsuojelu ja ilmastonmuutos vaativat erityistoimia aina, riippumatta hakkuutavasta. Ei ole selvää näyttöä, että joku menetelmä olisi näiden kannalta parempi kuin joku toinen.”

Harkki: ”En kyllä hyväksy tuota monotonisuusväitettä. Myös avohakkuussa kaikki vanhat puut voidaan viedä pois ja toisaalta jatkuvassa kasvatuksessa ne voidaan säästää.”

Metsädebatissa Jussi Kumpula ja Sini Harkki. Kuva: Anna Kauppi
Metsädebatissa Jussi Kumpula ja Sini Harkki. Kuva: Anna Kauppi

Luonnon jäljittelystä erimielisyyttä

Harkki: ”Jatkuva kasvatus pystyy parhaimmillaan imitoimaan luonnon omia prosesseja paljon paremmin kuin avohakkuumetsätalous. Mutta on paljon kasvupaikasta kiinni, mikä tapa on paras, ajateltiin sitten ilmastoa, tuottoa, kasvua tai monimuotoisuutta. Jatkuva kasvatus kuitenkin näyttää paremmalta hyvin paljon useammassa tapauksessa kuin nyt ajatellaan.”

”Ehkä ongelma on tutkimuksessakin. Se perustuu avohakkuumetsätalouteen. On puhuttu, että kasvu heikkenee jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa. Se johtuu siitä, että metsää on kasvatettu liian harvana. Hakkuita ei ole optimoitu jatkuvan kasvatuksen kannalta. Eikä meillä ole koskaan yritetty optimoida metsätalouskäytäntöjä esimerkiksi hiilinielujen tai -varastojen kasvattamisen kannalta.”

Kumpula: ”Boreaalinen metsä uudistuu luonnossa tuhojen, kuten myrskyjen tai metsäpalojen kautta. Uusi puusukupolvi syntyy näin ilmestyneille aukoille.”

”Ja siitä on selvät tutkimustulokset Suomesta ja Ruotsista, että jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa kasvu ja tuotos ovat pienemmät. Jatkuvassa kasvatuksessa tasapainoillaan koko ajan metsän tiheyden kanssa. Jos metsää kasvatetaan harvana, se uudistuu hyvin, mutta tuotto on huono. Jos sitä taas kasvatetaan tiheänä, tuotto on jopa yhtä hyvä kuin avohakkuumetsätaloudessa, mutta metsä ei uudistu.”

”Kasvatusmallien on toimittava myös käytännössä”

Onko keskustelu avohakkuista ollut tasapuolista? Harkki: ”Yleensä puhutaan kerrallaan vain yhdestä osa-alueesta, kuten tästä tuotoksesta. Metsien käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa riippuu monesta muustakin asiasta, kuten maaperästä, puun käytöstä, hakkuumääristä, käsittelymenetelmistä, hiilinieluista ja -varastoista. Kaikki tämä pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Tällä tavalla laadukasta keskustelua ei ole paljon, mutta toivottavasti sitä tulee.”

Kumpula: ”Me olemme tervehtineet keskustelua ilolla. Se on ollut tasapuolista. Uusi metsälaki on tuonut meille mahdollisuuden kertoa, miksi metsiä käsitellään niin kuin käsitellään, että se ei ole sattumaa, ilkeyttä, ajautumista tai osaamattomuutta, vaan siihen on selvät biologiset, taloudelliset ja sosiaaliset syyt.”

”Ei meillä ole mitään hävettävää. Me käytämme tukenamme parasta tutkimusta ja jos tulee uusia tuloksia, käännämme laivaa. Ei se sen kummempaa ole.”

Mihin keskustelu johtaa? Harkki: ”Toivon, että jatkossa kuulemme myös niitä tutkijoita, joiden malleissa jatkuva kasvatus toimii.”

Kumpula: ”Varmasti kaikkia tutkijoita kuunnellaan, mutta meille ei riitä, että malli toimii, sen täytyy toimia myös käytännössä. Se vaatii pitkäaikaisia kokeita.”

Osaamisesta voi olla pulaa

Onko Suomessa tarpeeksi osaamista jatkuvan kasvatukseen osalta? Kumpula: ”Metsähallituksessa varmasti on. Me olemme suurin jatkuvan kasvatuksen harjoittaja tässä maassa. Mutta ei sitä varmaankaan kaikkialla metsäalalla ole.”

Harkki: ”Missään mielessä ei ole. Mitä esimerkiksi metsäammattilaisten koulutuksessa asiasta kerrotaan – aiemmin sitä sivuttiin yhdellä luennolla. Ja me kuulemme metsänomistajilta, että vaikka osaamista olisikin, sitä ei välttämättä ole joka puolella Suomea.”

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti