Metsäväittely: Metsä on tärkeä ilmastonmuutokselle – mutta tärkeintä on fossiilipäästöjen vähentäminen

Taimikkovaiheen jälkeen hyvään kasvuun päässyt metsä on hyvä hiilinielu.

”Saudi-Arabian kuningashuone vaikeuksiensa keskellä varmaankin iloitsee siitä, että me puhumme täällä metsistä emmekä siitä, mikä on ilmastonmuutoksen ytimessä”, sanoi professori Pekka Kauppi. ”Metsien merkitys ilmastonmuutoksen puskurina on tärkeä, mutta se puskuri on enimmäkseen luonnonmetsissä”, sanoi tutkija Sampo Soimakallio.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti lokakuussa Metsädebatin, missä seurattiin kahta metsäaiheista väittelyä. Toisessa väittelyssä ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio väittelivät hakkuiden vaikutuksesta metsien hiilinieluun.

Toisessa taas Greenpeacen Suomen-maajohtaja Sini Harkki ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula väittelivät avohakkuumetsätaloudesta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Väittelyt juonsi ministeriön viestintäjohtaja Janne Impiö.
Väittelyt juonsi ministeriön viestintäjohtaja Janne Impiö.

Lue Harkin ja Kumpulan väittelystä täältä.

Hiilinielujen merkitys kasvaa

Millaista olisi ilmastoviisas puun ja maan käyttö Suomessa? Kauppi: ”Lyhyesti, hyvin yhteensovitettua ja sitä kautta mahdollisimman tehokasta.”

Soimakallio: ”Varmaan on olemassa joku tapa käyttää metsiä siten, että se olisi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta optimaalista, mutta ymmärrämmekö me tai tulemmeko koskaan ymmärtämään, millaista se olisi. Esimerkiksi erilaiset dynaamiset vaihtosuhteet, kuten miten hakkuut muuttavat metsien hiilivarastoa ja miten puulla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita, ne vaikeuttavat asian arviointia.”

Miten neuvoisitte poliittisia päättäjiä metsien osalta kestävään ilmastopolitiikkaan? Soimakallio: ”Toistaiseksi metsien hiilinieluilla tai hakkuiden määrällä ei ole ollut merkitystä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Mutta tämä voi muuttua, kun hakkuiden ja hiilinielujen yhteys ja merkitys ymmärretään paremmin. Ohjauskeinot pitää saada näiltä osin kuntoon. Sitä kautta tilanne saattaa muuttua.”

Kauppi: ”Vaikka tässä iässä alkaakin olla äreä ja pahantuulinen, en jaksa tämän suhteen olla lainkaan äreä. Olen tyytyväinen metsäalan kehitykseen niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin. Maailman väestö on elinaikanani kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan maailman metsiin on syntynyt Euroopan unionin fossiilipäästöjen kokoinen hiilinielu.”

”Toisaalta maailman fossiilipäästöt eivät ole kuin kasvaneet. Siihen nähden en hakisi metsäasioihin suuria muutoksia. Veikkaan, että Saudi-Arabian kuningashuone vaikeuksiensa keskellä varmaankin iloitsee siitä, että me puhumme täällä metsistä emmekä siitä, mikä on ilmastonmuutoksen ytimessä.”

Metsä on tärkeä, Suomi on pieni

Kauppi: ”Maailmanlaajuisesti me puhumme siis hienosäädöstä, mutta jos voisimme jotakin tehdä paremmin, niin voisimme esimerkiksi uudistaa 13 keskimäärin aika vanhaa sellutehdastamme. Näin voisimme jatkaa sillä linjalla, jonka olemme havainneet toimivan.

Soimakallio: ”Metsät sitovat kolmanneksen maailman fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen puskurina on oleellinen. Mutta se puskuri on enimmäkseen luonnonmetsissä.”

”Meidän on lisättävä ihmistoiminnan hiilinieluja neljännekseen fossiilisten päästöjen määrästä. Kun teemme sen, me emme voi allokoida luonnonmetsien nieluja omaan käyttöömme. Ne elävät omaa elämäänsä.”

”Varsinainen nielutyö on tehtävä muualla kuin luonnonmetsissä. Miten tämä tehdään ja kuka sen tekee, on täysin avaamaton kysymys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.”

Metsädebatissa Pekka Kauppi ja Sampo Soimakallio. Kuva: Anna Kauppi
Pekka Kauppi ja Sampo Soimakallio. Kuva: Anna Kauppi

Eurooppa käy jo edellä – onko seuraajia?

Puhutaanko Suomessa oikeassa mittakaavassa? Pitäisikö puhua enemmän globaalisti? Kauppi: ”Varmaan on oikein, että me hoidamme omat asiamme ja jos kansainvälisessä yhteistyössä voi sitten jotakin tehdä, niin aina parempi.”

Soimakallio: ”Päätavoite on kuitenkin selvä, se on fossiilisten päästöjen vähentäminen. Vaikka metsien rooli on tärkeä, se ei kumoa fossiilipäästöjen vähentämistä.

Mikä on puutuotteiden jalostusasteen nostamisen merkitys? Soimakallio: ”Puun käytön hyödyt rakentamisessa ovat paljon vaikeampi kokonaisuus kuin energiakäytössä. Otaksun, että rakentamisessa vaikutukset ovat paremmat, mutta se ei ole yksiselitteistä ja vaatii lisäselvitystä. Ongelma on, että öljyn elinkaaripäästöt ovat kuitenkin aika alhaiset eivätkä monetkaan uudet tuotteet oikeastaan tuo puulle sen parempia hyötyjä kuin energiakäytössä.”

Kauppi: ”Kansainvälinen yhteys on saanut liian vähän huomiota tässä keskustelussa. Tosiasiassa puutuotteiden globaali kysyntä viime kädessä määrää hakkuiden määrän. Jos hakkuita vähennetään yhdessä paikassa, toisessa paikassa ne kasvavat.”

Soimakallio: ”Tämä pitää varmasti paikkansa, tutkimuksen (lisää tutkimuksesta esim. täältä) mukaan noin 80 prosenttia hakkuiden vähenemästä siirtyisi muualle. Mutta tulos kertoo myös sen, että fossiiliset raaka-aineet ja puu eivät todellisuudessa kilpaile keskenään, koska sama tulos kertoo, että fossiiliset raaka-aineet korvaisivat vain 20 prosenttia hakkuiden vähenemästä. Ja tämän pitäisi muuttua, jos biotaloudella halutaan korvata fossiilitaloutta.

”Sitten on se, että odotammeko me, että kaikki ryhtyvät toimeen vai olemmeko me edelläkävijöitä.”

Kauppi: ”Me olemme jo edelläkävijöitä, koko Eurooppa on.

Metsien hiilivarastojen pysyvyys pitää varmistaa

Kauppi: ”Meidän pitäisi kysyä, kuinka kestävä tämä metsien hiilivarasto on. Ruotsissa ja Saksassa oli viime kesänä valtavat metsäpalot, samoin kuin Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa nyt jo kahtena kesänä.”

”Meillä ei ole ollut tällaisia metsäpaloja. Kysymys kuuluu, onko se vain hyvää onnea vai onko takana muita syitä. Meidän pitäisi tietää, kuinka hyvin voimme ennustaa hiilivarastojen tulevaisuutta.”

Miksi tutkijat suhtautuvat niin jakautuneesti metsänhakkuisiin? Soimakallio: ”Minähän olen insinööri enkä ole analysoinut suhtautumistapoja. Yksi tärkeä valinta on aikajänne, millä hiilinieluja tarkastellaan. Tutkimus ei voi ottaa kantaa siihen, pitäisikö asiaa katsoa lyhyellä vai pitkällä aikavälillä. Se on poliitikkojen tehtävä.”

Kauppi: ”Juuri näin. Mutta minulla on metsäalan suhteen tämä ongelma, että olen tyytyväinen siihen, miten asiat ovat kehittyneet. Olen iloinen siitä, että metsien kasvu on niin suuri, että siitä riittää hakkuisiin, virkistykseen, hiilinieluun ja lahopuuston kerryttämiseen.”

Soimakallio: ”Minä lähden siitä, missä olemme nyt ja miten tästä jatketaan. Ja kyllä valitettavasti näyttää siltä, että hakkuiden lisäystä on erittäin vaikea perustella ilmastohyödyllä.”

Kauppi: ”Varmaankin kaiken ytimessä on puuston kasvu. Siitähän ratkeaa, miten paljon meillä on mahdollisuuksia jättää luonnolle. Se on varmasti kaikkien mallien mukaan tärkeintä.”

Korjaus 1.11. klo 14.05. Soimakallion sitaatti ”Minä lähden puhtaasti siitä, missä olemme nyt ja miten tästä jatketaan. En ole kiinnostunut siitä, miten tähän on tultu. Ja kyllä valitettavasti näyttää siltä, että hakkuiden lisäystä on erittäin vaikea perustella ilmastohyödyllä” on muutettu muotoon ”Minä lähden siitä, missä olemme nyt ja miten tästä jatketaan. Ja kyllä valitettavasti näyttää siltä, että hakkuiden lisäystä on erittäin vaikea perustella ilmastohyödyllä.”

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti