Näkökulma

Metsäyhdistyksen blogi: Terveisiä Libanonista – Puhukaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten elämään

Kirjoittaja

Kai Lintunen

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestintäpäällikkö ja UNECE-FAO:n metsäviestintäverkoston Forest Communicators Networkin (FCN) puheenjohtaja.

Metsäyhdistyksen Kai Lintunen puhui huhtikuussa Välimeren Metsäviikon yleisölle teemasta: Are you being heard? Communication versus information.

Metsät merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Joskus se tahtoo unohtua täällä biotalouden ilosanoman kukkuloilla. Esimerkiksi Välimeren alueella olennaisia haasteita ovat metsäresurssien alikäyttö, metsäekosysteemipalvelujen korkea arvo ja metsäpalojen lisääntyvä riski, jotka myös aiheuttavat suurempia kustannuksia metsien suojelulle ja säilyttämiselle. Arvoketjun puuttumisen ja metsänhoidon laiminlyönnin rinnalla on peräänkuulutettu muutosta metsänhoidon ajattelutavassa.

Metsää pyritään arvioimaan monikäyttöisenä maisemana. Tämä voi olla erityisen tehokasta Välimerellä, jossa puuntuotanto ei ole yhtä tuottavaa tai kannattavaa kuin alueilla, joilla sademäärä on korkeampi. Enemmän huomiota voidaan kiinnittää metsien käyttämiseen monitoimimaisina maisemina, jotka tarjoavat puuta, rehua, ruokaa, laadukasta vettä, villieläinten elinympäristöjä, tuoksuja, pähkinöitä, hunajaa, kumia, kuitua, korkkia, lääkkeitä, hedelmiä sekä matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia.

Toisaalta sidosryhmien osallistaminen maankäytössä tekee Välimeren maissa vasta tuloaan. Pohjoismaiden vuosikymmeniä pitkä perinne ja tapa toimia on vielä kaukana. Suojelu ja metsän häviämisen torjuminen oli keskiössä ennen, nyt kaikkea metsistä saatavaa hyötyä arvostetaan yhä enemmän.

Välimeren maissakin kasvaa uusi paine ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen takia. Välimeren seudun sisällä on erilaiset todellisuudet lännessä, koillisessa ja Välimeren eteläosassa. Välimeren ympäristö on eräs maailman monimuotoisuuden hotspoteja. Iberian niemimaan plantaasit ja korkin tuotanto poikkeavat kovasti koillis- ja itänurkista, joissa metsäpeite on pääosin menetetty.

Tutkijat arvioivat, että setrejä on alun perin ollut esimerkiksi maaliskuussa järjestetyn Välimeren alueen Metsäviikon isäntämaassa Libanonissa jopa miljoonia. Setri osoittautui erinomaiseksi laivojen mastoksi. Siitä rakennettiin myös taloja. Siitä valmistettiin lääkkeitä ja öljyjä ja aineksia balsamointiin. Sen pihkalla vahvistettiin myös papyruksia. Imperiumit rakensivat sen avulla laivastojaan ja hallitsijat pystyttivät rakennuksia.

Vastakohta nykypäivän autiomaahan on valtava. Yhä vieläkin Libanonin lipun keskeltä löytyy setri, mutta puita ei maassa juuri näe suuria määriä. Vuosituhansia kestäneet ylihakkuut (usein orjatyövoimalla), vuohien kasvatus ja eroosio ovat vaatineet veronsa. Puiden hyödyntäminen nykyään äärevissä olosuhteissa on haasteellista ja puunkäyttö herättää herkästi kritiikkiä. Muut ekosysteemipalvelut ovat nousseet puuntuotannon tilalle.

Toisessa päässä Välimerta Portugali on puolestaan kamppaillut ankarien metsäpalojen kanssa. Puuntuotanto eukalyptusplantaaseilla ja pinjametsissä kärsii raivoavista paloista. Paikallisella tasolla keskustelu on ymmärrettävästi kiihkeää. Välillä väläytelty kysymys siitä, tulisiko Portugalissa vaihtaa eukalyptuksesta pois, yleensä tyrmätään voimakkaasti: ”Menetämme selluteollisuutemme”.

Maailman väestöstä 80 prosenttia asuu epävarmojen puhtaan veden lähteiden alueella. Maapallon väestöstä kolmasosa asuu kuivilla alueilla, jota on noin 35 prosenttia maapallon maapinta-alasta. Samalla kaupungistuminen kiihtyy, noin 70 väestöstä asuu vuonna 2050 kaupungeissa. Välimeren alueen väestö kasvaa 60 miljoonalla ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Metsäviikolla peräänkuulutettiin suoraa puhetta ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista: ”Älkää enää puhuko kahdesta prosentista, ei se ihmisiä kiinnosta, vaan se, mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan rakenteet pettävät ihmisten hädän takia ja muuttoliike voimistuu sen seurauksena”. Viesti oli selvä: keskittykää ensin köyhimpiin.

Ilmastonmuutos on metsäalan ja metsien käytön yhteinen haaste. Ratkaisuja haasteeseen etsittiin maaliskuussa Välimeren alueen Metsäviikolla Libanonissa, jonne Metsäyhdistys kutsuttiin keynote-puhujaksi biotalouden mahdollisuuksista ja kasvattamaan alueen metsäviestijöiden valmiuksia positiivisten puun käytön viestien vahvistamiseksi.

Kirjoita kommentti