Saksalaistutkimus: nopea kasvu pienentää puun hiilivarastoa – suomalaistutkijoiden mukaan totta, mutta marginaalista

Saksalaistutkijoiden mukaan kiihtyvä kasvu tekee puusta kevyempää. Suomalaistutkijoiden mukaan ilmiö on tunnettu, mutta käytännössä niin pieni, ettei sillä ole merkitystä. Kuva: Krista Kimmo

Uusimmat uutiset

Kun puun kasvu kiihtyy, sen tiheys alkaa laskea. Professori Matti Kärkkäisen mukaan ilmiö on tunnettu ainakin sata vuotta. Hänen mukaansa lasku on vain muutamia prosentteja eikä se kumoa lisääntyneen kasvun luomaa hiilivarastoa.

Münchenin teknillisessä korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää puiden kasvua, mutta tekee niistä kevyempiä, kun tiheys samalla laskee. Keventyminen ei johdu pelkästään nopeasta kasvusta sinänsä.

”Olemme ottaneet tämän huomioon. Löytämämme keventyminen johtuu muista syistä”, sanoo tutkimusryhmän jäsen, tohtori Peter Biber.

Tutkimuksen mukaan syy on ilmastonmuutoksesta johtuvissa lämpötilan ja kasvukauden pitkäaikaisessa kasvussa. Lisäsyy on maatalouden, liikenteen ja teollisuuden typpipäästöissä.

Tutkijoiden mukaan tästä seuraa, että puu on keveämpää ja sen energiasisältö pienenee. Se tekee puista heikompia, mikä taas lisää metsätuhojen riskiä ja vähentää puuston hiilivarastoa.

Tutkimuksessa selvitettiin satojen puiden vuosilustoja jopa 150 vuoden ajalta. Näytteitä otettiin kaikkiaan noin 30 000 kuusesta, männystä, pyökistä tai tammesta.

Tutkijoiden mukaan puu on keventynyt 8–12 prosenttia vuoden 1900 jälkeen. Puuston tilavuus on kuitenkin tutkimuksen mukaan kasvanut selvästi enemmän, vähintään 29 mutta enimmillään jopa sata prosenttia.

Professori Matti Kärkkäinen muistuttaa, että kokonaisen mantereen puuston tiheyttä ei voi tarkastella vain tutkimalla yksittäisten puiden tiheyttä, vaan myös muutokset puulajien suhteissa pitää ottaa huomioon.

”Totta, mutta epäoleellista”

Suomalaistutkijat pitävät tulosta sinällään oikeana, mutta eivät usko sen olevan kovinkaan merkityksellinen. ”Ympäristöasioissa pitäisi muistaa, että väittämien pitää olla paitsi oikeita, myös merkityksellisiä. Tämän tulisi koskea kaikkia eikä vain esimerkiksi liike-elämää”, sanoo puun rakenteeseen ja teknisiin ominaisuuksiin perehtynyt professori Matti Kärkkäinen.

Helsingin yliopiston ympäristönsuojeluin professori Pekka Kauppi muistuttaa, että uusimpien mittausten mukaan pelkästään Saksan puusto on karttunut seitsemän prosenttia vain kymmenessä viime vuodessa. ”Toisaalta esimerkiksi tuhojen riski on kasvanut merkittävästi. Tähän verrattuna ei ole suurta merkitystä sillä, että tutkimuksen otannassa mukana olleiden puiden solukko on keventynyt noin kymmenen prosenttia 115 vuoden aikana”, Kauppi sanoo.

Kärkkäisen mukaan nopeamman kasvun on jo ainakin sata vuotta tiedetty keventävän puuta. ”Keventyminen on kuitenkin niin pientä, ettei sillä ole vaikutusta puun tekniseen laatuun eikä se vaikuta tiheyteenkään kuin marginaalisesti”, sanoo Kärkkäinen.

”Esimerkiksi männystä me tiedämme, että kun vuosiluston paksuus on 1–2 milliä, puu on kovimmillaan”, sanoo Kärkkäinen.

Myös metsien puulajisuhteet ovat merkityksellisiä

Professori Pekka Kauppi. Kuva: Helsingin Yliopisto
Professori Pekka Kaupin mukaan puuston tilavuus on kasvanut niin paljon, että puuaineksen keveneminen on sen rinnalla pientä. Kuva: Helsingin yliopisto

Kärkkäinen huomauttaa myös, että kokonaisen maanosan puuston puuaineksen tiheyttä ei voi tutkia tarkastelemalla yksittäisiä puita, vaan myös esimerkiksi puulajisuhteiden muutokset täytyy ottaa huomioon.

”Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on sotien jälkeen korvattu paljon kuusta douglaskuusella, joka tiheys ja tekniset ominaisuudet ovat huomattavasti parempaa luokkaa kuin kuusella”, sanoo Kärkkäinen.

Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ei ole kuusi eikä mänty, vaikka sitä sanotaan myös oregoninmännyksi. Sen sijaan douglaskuusi kuuluu omaan, douglaskuusien (Pseudotsuga) sukuun.


Tiedote Münchenin teknillisen korkeakoulun tutkimuksesta


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti