Suomalaisten metsäsuhdetta tutkitaan ensimmäisen kerran – tulokset kiinnostavat myös maailmalla

Uudelta tutkimukselta odotetaan paljon: jotkut odottavat vahvistusta omille käsityksilleen suomalaisten metsäsuhteesta, toiset yhteisymmärryksen lisääntymistä metsäasioissa.

Jo nyt tiedetään, että suomalaisilla ei ole vain yhtä metsäsuhdetta. Ei edes yhdellä suomalaisella, vaan hänenkin suhtautumisensa saattaa koostua monista, hyvinkin erilaisista osista.

Todennäköisesti ei voi oikein puhua edes vallitsevasta metsäsuhteesta. Esimerkiksi metsäsektorilla tätä on ja on ollut vaikea hyväksyä.

Vaikkapa metsänomistajien asenteiden väitetään muuttuneen niin, että yhä harvempi haluaa metsiltään pelkästään taloudellista tuottoa. Mutta onko edes metsänomistajien enemmistö koskaan ajatellut näin? Kyseessä voi olla metsäammattilaisten kuvitelma, joka havaittiin vääräksi heti kun asiaa alettiin selvitellä.

Metsämuseo Luston, Suomen Metsäyhdistyksen ja Kantar TNS -tutkimuslaitoksen metsäsuhdetutkimus on kaksivaiheinen. Tässä vaiheessa on pyritty selvittämään, millä kaikilla tavoilla metsiin voidaan ylipäätään suhtautua.

Mahdollisia suhtautumistapoja on etsitty kaikkiaan 18 teemahaastattelun avulla. Seuraavassa vaiheessa selvitetään 1200 vastaajan mielipidetiedustelulla, kuinka laajasti eri suhtautumistavat on omaksuttu.

”Näin saamme tietoa siitä, miten vastata johdonmukaisella tavalla esiin nouseviin ilmiöihin ja tunteisiin”, sanoo tutkimuspäällikkö Anna Rautio Kantar TNS -yhtiössä.

Intuitio ohjaa myös metsäkiistoja

Tutkimuksen tarkoitus on hyödyttää paitsi metsäalaa, myös sen sidosryhmiä syvällisellä, mutta ennen kaikkea määrällisellä tiedolla. ”Kaikki lähtee yksilön tunnetason intuitiosta. Niitä on kartoitettu esimerkiksi kannustamalla haastateltavia kertomaan käsityksiään muiden asenteista, koska se kertookin yllättäen usein aika paljon puhujasta”, sanoo Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä.

Intuitio on tärkeä, koska se ohjaa ajattelua hyvin nopeasti ja jopa tiedostamattomasti. Jokainen tunnistaa tilanteen, jossa tulee ottaneeksi hyvin jyrkän kannan johonkin asiaan jo ennen kuin on ehtinyt miettiä sitä vähääkään.

Jopa 95 prosenttia päätöksistä tehdään intuition perusteella. Ja kun päätös on kerran saatu aikaan, sitä voi olla vaikea muuttaa rationaalisen ajattelun avulla.

Juuri tunne on se, mikä pulpahtaa pintaan metsäkonflikteissa. Kun erilaisia tunnemaailmoja ei tunnisteta, konfliktien selvittely voi olla vaikeaa.

Tämä näkyy esimerkiksi ristiriidoissa kaupunkien lähimetsien suhteen. Ammattilaisten ”järkiperustelu”, kuten että lahoavat puut ovat vaarallisia ulkoilijoille tai että oikein toteutetut harvennushakkuut vain parantavat ympäristöä, eivät vakuuta puiden kaatamisen arvostelijoita.

”Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimuksen tekee metsäasioiden suhteen neutraali taho”, sanoo Kärkkäinen.

Ei ole yhtä suomalaisuuttakaan

Metsäsuhde on osa suomalaisuutta, minkä johdosta tutkimus kiinnostaa myös ulkoministeriön maabrändityön tekijöitä. Kantarissa on parin viime vuoden aikana havaittu, että yritykset alkoivat nostaa esiin suomalaisuutta osana omaa brändiään.

Osa näki suomalaisuudessa piirteitä, kuten ainutlaatuisuus ja mystisyys, joita voi käyttää markkinoinnissa ulkomailla. Toiset puhuivat suomalaisuudesta yleensä.

Kun sen sisältöä alettiin tarkemmin kysellä, sen havaittiin vaihtelevan suuresti. Löytyi vanhaa ja tuttua, mutta myös täysin uutta, mitä voisi käyttää myös maabrändityössä.

Yhtä vähän on yhteistä metsäsuhdetta. ”Meiltä on kysytty, mikä esimerkiksi on hyvä metsäsuhde. Mitä se voisi olla – olisiko minun metsäsuhteeni kenties parempi kuin sinun”, Kärkkäinen kyseenalaistaa.

Eikä kenelläkään ole vain yhtä suhdetta. Teemahaastatteluissa eräskin metsäammattilainen puhui hyvin ammatillisesti mutta sanoi sitten, että ”metsästä saa paljon hupia”.

Se tiedetään, että metsäsuhde muuttuu iän myötä ja sen mukaan, asuuko ihminen kaupungissa vai maalla – mikä ei sekään ole itsestään selvä tulos. Esimerkiksi Metsäyhdistyksen teettämistä lapsia ja nuoria koskevista barometreistä on voinut päätellä päinvastaista.

Metsäsuhde on valintoja

Suhde metsään toteutuu valinnoissa: käytätkö paperia, puuta vai jotakin muuta esimerkiksi keittiöpyyhkeenä, rakennusmateriaalina tai kalusteissa. Suomalaisten on myös huomattu tietävän metsistä paljon – tai he ainakin kuvittelevat tietävänsä.

Metsän avulla luodaan myös imagoa ja lujitetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siinä missä yhdet menevät kansallispuistoon, koska siellä on muitakin, jotkut toiset korostavat menevänsä vain sellaiseen metsään, missä muita ei ole.

Jos metsää ei olisi, ystävyyden lujittajat menisivät vaikkapa kulttuurikeskuksiin, kun taas erakkouttaan korostavat joutuisivat vaikeaan paikkaan, koska heille metsää ei voi korvata oikein millään.

Jotkut kokevat metsän kuuluvan omistajalleen. Toisten mielestä kaikilla kuuluu olla käyttöoikeus metsään esimerkiksi jokamiehenoikeuksien kautta. Jotkut sanovat, että metsä on kansallisomaisuutta, mutta mitä se tarkoittaa, sitä on vaikea sanoa.

Kenen pitäisi päättää metsään liittyvistä asioista? Moni ajattelee, että metsänomistajan, mutta on niitäkin, jotka antaisivat päätösvaltaa kaikille, joilla on jonkinlainen yhteys metsään.

Päätösvaltaa halutaan antaa myös ”luonnon ehdoille”, vaikka lopun päältä se kuitenkin on ihminen, joka näitä luonnon ehtoja kaikkine rajoitteineen selvittää.

Kiinnostusta on myös ulkomailla

Raution mukaan tutkimuksen toivotaan vahvistavan metsäalan edelläkävijyyttä, joka syntyy aidosta ymmärryksestä ja muutoksen johtamisesta. Kärkkäinen viittaa samaan stereotypioiden purkamisella ja monipuolisuuden arvostamisella.

”Arvostuksen kasvun pitää olla aitoa ja monen suuntaista. Ei voi edellyttää, että vain metsäala kunnioittaa muita, myös metsässä tehtävälle työlle ja siihen pohjautuville innovaatioille ja kehitykselle on saatava arvostusta”, Kärkkäinen sanoo.

Mutta tavoitteet ovat laajemmalla. Kansalaisten mielenkiintoa metsien todellista käyttöä kohtaa halutaan lisätä, ja kaikenlaista metsään liittyvää koulutusta parantaa.

Kantar on maailmanlaajuinen markkinatutkimusketju. Raution mukaan metsäsuhdetutkimus on herättänyt suurta kiinnostusta ketjun yrityksissä useissa eri maissa. Metsäsuhdetta ei liene tutkittu aiemmin missään muualla ainakaan tällä perusteellisuudella.

”Britanniassa on tutkittu käyttäytymistä ja tämä kiinnostaa heitä suuresti. Uudessa-Seelannissa perehdytään emootiotutkimukseen ja asia kiinnostaa sielläkin. Saksalaiset ovat pyytäneet globaalia esittelyä heti, kun se on hankkeen puolesta mahdollista”, sanoo Rautio.

Korjaus 9.2.2018: Lauseen ”metsäsuhdetta ei liene tutkittu aiemmin missään muualla” perään on lisätty sanat ”ainakaan tällä perusteellisuudella”

Etsi omaa metsäsuhdettasi ‒ metsäsuhteita-verkkosivu