Metsäakateemikon blogi: Insinööripuulla korkeuksiin – myös Suomessa?


Kirjoittaja on Parad Median ohjaaja-käsikirjoittaja, tiedetoimittaja ja puurakentamisen ystävä. Tällä hetkellä hän edistää synteettistä biologiaa VTT:n ja Sitran kiertotalous -hankkeessa. Nina osallistui Päättäjien Metsäakatemiaan syyskuussa 2018.

Globaali puurakentaminen kasvaa nopeasti. Suomessa vallitsee kuitenkin omituinen paradoksi: vaikka tuotamme puurakentamiseen erinomaisesti soveltuvaa insinööripuuta, emme juurikaan rakenna siitä puisia kerrostaloja.

Muutama viikko sitten, syyskuun 21. päivä, laskettiin viimeinen palkki maailman korkeimpaan puukerrostaloon Norjassa. Talon rakenteet ovat suomalaisen Metsä Woodin LVL Kerto® -puuta. Norjan 18-kerroksinen ja 85,4-metrinen talo olisi täysin mahdotonta rakentaa Suomeen: maailmalla puutalojen korkeus on rajoitettu Norjaa, Englantia ja Uutta Seelantia lukuun ottamatta.

Mailman korkein puurakennus Mjöstårnet. Kuva: Voll Arkitekter.

Insinööripuulla tarkoitetaan tehdasvalmisteista rakennuspuuta, jota voidaan esivalmistaa rakennuselementeiksi talotehtaissa. CLT, cross laminated timber sekä LVL, laminated veneer lumber, ovat jo kauan olleet olemassa, mutta ne ovat vasta viime vuosina saaneet viralliset sertifikaatit ja ovat nyt eri säädösten puitteissa varteenotettavia rakennusmateriaaleja. Insinööripuun avulla saadaan aikaan muun muassa pidemmät jännevälit ja parempi paloturvallisuus tavalliseen puuhun verrattuna.

Stora Enson CLT-elementtejä asennetaan 9-kerroksiseen kerrostaloon Norjan Trondheimissä. Kuva: Parad Media.

Tavallinen puu hiiltyy tulipalossa noin millimetrin minuutissa, CLT:n ja LVL:n vastaava luku on 0,6 millimetriä minuutissa. Ruotsissa tämä etu on oivallettu ja rakennusmääräykset paloturvallisuudesta ovatkin sen mukaiset. Vitsinä puupiireissä kuuleekin usein, että puu palaa hitaammin Ruotsissa.

Kanadalainen arkkitehti Michel Green on yksi maailman tärkeimmistä puukerrostalojen puolestapuhujista ja rakennesuunnittelijoista.

Green on luonut ensimmäisen liitoskokoelman CLT- ja LVL-rakennuksille. Kokoelma julkaistiin kaikkien saataville, jotta tieto leviäisi ilmaiseksi ympäri maailman. Sittemmin Euroopassa on saatu aikaan puurakentamista tukevia standardeja. Niistä monet ovat yllättäviä: rakenteissa teräksiset osat esimerkiksi vuorataan puulla palonkestävyyden vuoksi. Puu nimittäin eristää teräksen tulipalossa ja antaa sille paremman kestävyyden palon sattuessa.

Puuelementit ovat helposti työstettäviä. Stora Enson CLT-elementtejä Trondheimissä. Kuva: Parad Media.

Kanadalaiset seuraavat hyvin tarkasti myös Kiinan rakennustrendejä. Puurakentaminen kasvaa nopeaa vauhtia maailman suurimmilla markkinoilla. Monin puolin maailmaa, maanjäristysriskin vuoksi, puu on kestävyytensä ansiosta ainoa sallittu rakennusmateriaali.


Talot hiilinieluina

Kehittyneissä maissa rakentaminen ja sen aiheuttamat vaikutukset kattavat yli 40 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Ilmastonmuutoksen nimissä juuri rakentamisen CO2-päästöjen vähentäminen olisi elintärkeää. Puisen kerrostalon hiilijalanjälki on laskentatavasta riippuen 5−50 prosenttia pienempi kuin betonirakennuksen.

Omituisen suuri ero ääripäissä on hyvä esimerkki siitä, minkälaista taistelua puurakentamisen puolesta ja vastaan käydään. Eri intressiryhmillä on perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeava käsitys matematiikasta.

Selvää kuitenkin on, että puu on betonia kevyempää, jolloin sen kuljetuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät. Puurakentamisen tarvitsema energiankulutus on myös huomattavasti pienempi. Puurakennus on myös ainoa tapa rakentaa pitkäikäisiä hiilinieluja. Puun hiili varastoituu taloon sen koko elinkaaren ajaksi. Puutalo on myös elinkaarensa loppussa kierrätyskelpoinen.


Entä Suomessa?

Lahden Sibeliustalo. Kuva: Parad Media.

Täällä metsäteollisuuden luvatussa maassa vallitsee omituinen paradoksi − emme juurikaan rakenna puisia kerrostaloja, vaikka suurimmat metsäyhtiömme tekevät erinomaista insinööripuuta − pääosin vientiin. Miksi emme siis kotikentällä ole puurakentamisen suunnannäyttäjä? Siinä onkin pohdittavaa.

Toisaalta ilmastonäkökulmasta voi olla iloinen, että Suomea suuremmissa maissa muualla maailmassa puurakentaminen on jo selvä tulevaisuuden suuntaus.

Jyväskylän Puukuokka. Kuva: Arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Suomessa puurakentamisen kehitystä ovat hidastaneet erityisesti betonirakentamista suosivat säädökset sekä osaamisen että tiedon puute. Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo, Puukuokka Jyväskylässä, on asiaan vihkiytyneiden ja puurakentamiseen intohimoisesti suhtautuvien henkilöiden aikaansaannos. Asuinalue valmistui vuonna 2014. Se on kerännyt useita palkintoja ja saanut osakseen kansainvälistä huomiota.

Ennätysnopeassa vauhdissa koottu talo koostuu pääosin sisätiloissa, Kuhmon talotehtaalla, valmistetuista CLT-moduuleista. Toisaalla Rakennusliike Reponen on todistanut ennakkoluuloja vääriksi näyttämällä kerta toisensa jälkeen, että puukerrostaloja voidaan rakentaa tehokkaasti ja taloudellisesti.

Toivoisin, että Suomessa syntyisi samanlaista tahtotilaa puurakentamiseen kuin vaikkapa Japanissa. Siellä kaikki uudet julkiset rakennukset on rakennettava puusta. Kuhmossa Tuupalan CLT:stä rakennettu koulu voisi olla hyvä suunnannäyttäjä meillä Suomessa.

Japani liittyy Tuupalan kouluun yllättäen myös rahoituksen kautta. Kuntrahoituksen lainoittama koulu saa yllättäen noin neljäsosan varainhankinnastaan juuri Japaninilaisilta pienisijoittajilta. Suomalaisilla kunnilla on kolmen A:n luottoluokitus ja Japanissa nähdään juuri puukoulujen kaltaiset kestävän kehityksen investoinnit rahanarvoisina sijoituskohteina. Ehkä meidänkin olisi syytä nähdä asia näin?

Lisätietoa:

Uutinen Norjan puukerrostalokaunottaresta

Artikkeli Jyväskylän Puukuokasta

Arkkitehti Michael Greenin inpiroiva TED-puhe

Michael Greenin luoma liitoskokoelma CLT- ja LVL-rakennuksille

Suomen tulevaisuus -sarjan jakso puurakentamisesta (Katso: Episodes – Episode 3)

Lue muita kirjoituksia Metsäyhdistyksen blogissa

Kirjoita kommentti