Muutoksen merkkejä ja toivottavia tulevaisuuksia – Metsäakatemia-kursseilla visioitiin metsäalaa vuoteen 2035

Pääministeri Sanna Marin ja Suomen Metsäyhdistys kutsuivat vuonna 2022 koolle kaksi Päättäjien Metsäakatemia -kurssia. Ilmastonmuutos ja puunkäytön tehostuminen nousivat kurssien keskustelutyöpajoissa yhteiskuntaan vaikuttavien muutosajurien kärkeen. Osallistujilla riitti yhä uskoa puun mahdollisuuksiin hyvinvoinnin rakentajana.

Koronakurimuksen helpotuttua, iloitsimme voidessamme toteuttaa Metsäakatemia-kurssit ja jatkotilaisuudet jälleen lähes kokonaan kasvokkain.

Vuoden 2022 kurssit olivat järjestyksessään jo 51. ja 52. Molempien kurssien ohjelmaan kuului kolmen tulevaisuustyöpajan sarja. Tällä kertaa keskustelut tarjosivat syötettä Kansallisen metsästrategian päivitystyöhön, kun haastoimme osallistujat pohtimaan tärkeimpiä metsien käyttöön vaikuttavia muutoksen merkkejä vuoteen 2035 ja työstämään näiden pohjalta tulevaisuuskuvia.

Ilmastoahdistuksesta monimuotoisuusmyönteisyydeksi?

Metsäakatemia-kurssilaisten tunnistamien muutoksen merkkien joukossa ilmastonmuutos ja epävakaistuvat sääolot olivat selvästi vahvin muutosajuri, jonka katsottiin edellyttävän yhteiskunnalta toimia. Toinen todennäköisyydeltään ja merkitykseltään erityisen tärkeäksi tunnistettu muutoksen merkki oli puukuidun kysynnän kasvu ja sitä seuraava puun käytön tehostaminen. Sen myötä, muutossuuntana erottui myös joidenkin metsien painottuminen tai ohjaaminen jatkossa enemmän muihin tarkoituksiin – muun muassa suojeluun, ennallistamiseen ja luonnonhoitoon tai virkistyskäyttöön.

Kurssilaisten tulevaisuuskuvissa resurssien niukentumisen visioitiin johtavan kiertotalouden tehostumiseen ja jalostusasteen nousuun. Ympäristötietouden ennakoitiin muuttavan metsänhoitoa siten, että metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehditaan jatkossa entistä enemmän.

Metsäakateemikoiden visiot ammensivat sekä-että -ajattelusta: Tavoitteiden monipuolistumisen, resurssiviisauden, jalostusarvon noston ja uusien puurakentamisen ja metsäteknologian innovaatioiden nähtiin rakentavan yhdessä hyvinvointimme tulevaisuutta. ”Se arvo, joka on suurin, päättää puun kohtalon − oli se sitten sellupuuna tai luontoarvona”, keskusteluissa todettiin.  

Ainakaan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Ukrainan sota ja orastava energiakriisi eivät siis olleet vieneet osallistuneiden uskoa puun mahdollisuuksiin hyvinvoinnin rakentajana. Esimerkiksi osaavan, riittävän työvoima saatavuus kuitenkin tunnistettiin alalle tärkeänä, ratkaistavana kysymyksenä.

”Murrosvaiheessa tarvitaan paljon keskustelua”

Myös kestävyyden ulottuvuuksien yhteensovittamisen tärkeys, tutkimustietoon perustuvan, kunnioittavan kohtaamisen ja vuoropuhelun mahdollistaminen sekä jatkuva parantaminen nousivat keskusteluissa paljon esiin. Etenkin dialogin tarve metsien käyttöön liittyvien tarpeiden yhteensovittamisessa puhututti kurssilaisia: yhteistyötä ja yhdessä tekemistä haluttiin lisätä muun muassa syy- ja seuraussuhteiden hahmottamiseksi ja esimerkiksi tulevaisuuden hyvän elämän kriteerien määrittelemiseksi.

Päätöskeskustelusta poimittua: Ei ole yhtä vastausta, joko – tai -ratkaisuja tai yhden koon mallia kaikkeen. Mutta niin kauan kuin on vuorovaikutusta, on toivoa.

Kevään kurssin päätöskeskustelussa pohdittiin avaimia parempaan metsäkeskusteluun. Kurssille osallistunut Emma Sairanen jakoi tiivistetyt vinkkinsä Linkedinissä.

Syksyn kurssi keskusteluista mieleen jäivät myös monet näkökulmat kansallisen yhteisesti hyväksytyn kansallisen metsätarinan päivittämisen tarpeesta. Aihe nousi jo seminaarijaksolla keskusteluun ajankohtaisten EU-asioiden yhteydessä, ja siihen palattiin kurssin lopussa. Ehkäpä kurssin olisi muutaman vuoden kuluttua aika kokoontua tarkastelemaan metsätarinaa uudelleen?  

Metsäakatemiaa pilotoitu kunta- ja EU-päättäjille

Kahden Metsäakatemia-kurssin lisäksi Metsäakatemia tarjoili kurssin käyneille tuttuun tapaan jatkotilaisuuksia: Kesäkuussa kutsuimme koolle nuorten ja päättäjien yhteisen keskustelun, jonka aiheena olivat nuorten asenteet ja toimijuus metsäkysymyksissä ja suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tero Karjalainen kirjoitti tilaisuudesta mainion näkökulman ”Enemmistö Suomen nuoresta sukupolvesta kannattaa ”ekososiaalisia arvoja” – metsäala voi päätellä siitä aukottomasti ainakin yhden tärkeän tosiasian”, sen voit lukea täällä. Kesän aikana retkeiltiin myös metsäakateemikoiden voimin kolmesti Nemus Futurumissa Lohjalla yhteistyössä Metsä Groupin kanssa.

Alkuvuodesta päättyi ensimmäinen Kuntapäättäjien Metsäakatemia -pilottikurssi. Koulutus tarjosi Äänekosken päättäjille laajan paketin tietoa ja keskustelua metsien roolista ja potentiaalista kestävän biotalouden rakentamisessa. Ensimmäiselle pilottikurssille osallistuneet kuntapäättäjät kiittelivät etenkin monipuolista uutta tietoa, jota voi soveltaa työssä, mutta myös arkielämässä. Koulutuksesta kertova uutinen löytyy täällä.

Sen lisäksi Suomen Metsäyhdistys ponnisti kesällä yhdessä Ruotsin metsäviraston kanssa toisen EU-päättäjille suunnatun Metsäakatemia -pilottikurssin Ruotsissa. Kurssilla osallistujilla oli tilaisuus jakaa ja kartuttaa ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi ilmastonmuutokseen, biotalouteen tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät EU:n politiikat vaikuttavat metsäsektoriin ja vaihtaa ajatuksia siitä, mitä tulevaisuus ehkä tuo tullessaan. Pilotista voit lukea lisää täältä.