Suomen Metsäyhdistys jakoi viisi huomionosoitusta Metsäpäivillä – Suomen Latu palkittiin metsien virkistyskäytön edistämisestä
Suomen Metsäyhdistyksen arvostetun huomionosoituksen saivat tänä vuonna Petri Pajunen, Marko Svensberg, Jari Hynynen ja Tommi Sneck. Ansioplaketti huomattavasta työstä Suomen metsäalan hyväksi ojennettiin Metsäpäivillä Suomen Ladulle.
Suomen Latu sai torstaina Suomen Metsäyhdistyksen myöntämän ansioplaketin työstään metsien virkistyskäytön edistämisestä. Suomen Latu järjestää toimintaa erityisesti lapsiperheille, mikä tuo metsää ja luontoa tutuksi nuoremmille sukupolville.
Ansioplaketin perusteluissa nostettiin esiin myös Nuku yö ulkona -tapahtuma, jonka Suomen Latu järjestää yhdessä eri metsä- ja ulkoilualan toimijoiden kanssa. Viime vuonna tapahtumassa oli mukana jo 135 000 osallistujaa.
”Suomen Latu tunnetaan yhteistyön ja siltojen rakentajana, joka tuo yhteen erilaisia metsään liittyviä näkökulmia ja tukee niiden yhteensovittamista”, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.
”On kunnia luovuttaa ansioplaketti jäsenellemme, jonka kanssa yhteistyössä edistämme metsien monipuolista ja monitavoitteellista käyttöä”, Joensuu toteaa.
Suomen Latu on yksi Suomen Metsäyhdistyksen 50 jäsenestä, jotka edustavat laajasti metsäalaa. Ansioplaketti myönnetään instituutioille huomattavasta ansiosta Suomen metsäalan hyväksi.
Huomionosoitukset jaettiin torstaina 24.10.2024 juhlavasti valtakunnallisilla Metsäpäivillä.
Hopeiset ansiomerkit Petri Pajuselle ja Marko Svensbergille
Suomen Metsäyhdistyksen hopeinen ansiomerkki myönnettiin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtajalle Petri Pajuselle metsäviestinnän edistämisestä ja tekemisestä.
Perusteluissa todetaan, että uskottavinta ja vaikuttavinta viestintää metsäalallakin tekevät käytännön työn tekijät, metsätyön ammattilaiset. Pajunen on tästä erinomainen esimerkki. Hän on viestinyt alasta monin uusin tavoin, kuten Juvalla järjestettävää Metsä Rokkaa -tapahtumaa metsäalan tietoiskuihin ja kutsutilaisuuksiin hyödyntäen. Pajusen huomionosoituksen toivotaan kannustavan kaikkia metsäammattilaisia ja metsänomistajia aktiivisuuteen viestinnässä.
Suomen Riistakeskuksen Marko Svensberg sai hopeinen ansiomerkin yhteistyön rakentamisesta maanomistajien, maa- ja metsäalan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyön rakentaminen on ollut osa koko Svensbergin yli 20-vuotista uraan riistahallinnossa, jossa hän keskittynyt riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen osana kannattavaa maa- ja metsätaloutta.
Svensberg on vetänyt lukuisia merkittäviä Riistakeskuksen ja metsäalan yhteishankkeita ja osallistunut moniin työryhmiin. Metsäkanalintujen elinympäristöjen kehittämisen lisäksi hänen alaansa ovat hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen torjunta- ja ennaltaehkäisytyö sekä metsätalouden vesisuojelun kehittäminen.
Kultaiset ansiomerkit Jari Hynyselle ja Tommi Sneckille
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen sai valtakunnallisista ansioista Suomen metsäalan hyväksi myönnettävän kultaisen ansiomerkin.
Hynynen tunnetaan pitkäjänteisestä tutkimustyöstä, joka on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaisten metsien hoitoa. Lähes 40 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana hän on tutkinut hyvin monipuolisesti boreaalisten metsien metsänhoitoa. Usein näkökulmana on ollut, miten eri toimenpiteet ja erilainen metsänkäsittely vaikuttavat metsien kasvuun ja kehitykseen, puuntuotokseen sekä metsien muihin käyttömuotoihin.
Ansiomerkin perusteluissa todetaan, että Hynynen on tutkimustyönsä kautta tarjonnut luotettavaa tietoa metsänhoidosta ja sen vaikutuksista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetun tutkijan erityisenä ansiona on hänen tapansa jalostaa tieteelliset tulokset eri kohderyhmiä ja yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa palvelevaan muotoon. Hän on lisännyt metsäalan ja muiden sidosryhmien tietoisuutta toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista ja siten tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Koskisen Oyj:n sahateollisuuden johtajalle Tommi Sneckille myönnettiin kultainen ansiomerkki hänen sahateollisuuden ja puutuotealan eteen tekemästään työstä. Sneck on yksi avainhenkilöistä, joiden työn tuloksena Lahden ammattikorkeakoulu nousi merkittäväksi puutuotealan koulutuspaikaksi.
Sahateollisuus ry:n puheenjohtajana 2020–2023 Sneck kehitti järjestöä entistä merkittävämmäksi puutuotealan edunvalvontaorganisaatioksi, jonka rooli tunnistetaan laaja-alaisesti valtakunnan sekä maakuntien tasolla. Hän on toiminut myös muun muassa Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksen STMY:n puheenjohtajana vuosina 2016–2018. Sneck toimi myös aktiivisesti puutuotealan yhteisessä vienninedistämisyhtiössä Wood From Finlandissa hallituksen puheenjohtajan roolissa.
Metsäpäivillä jaettiin myös Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset metsäammattilaisille ansiokkaasta työstä ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Metsämiesten Säätiö nosti Metsäpäivillä esiin arjen työyhteisösankareita palkiten Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendistit.
Suomen Metsäyhdistys onnittelee lämpimästi huomionosoituksen saajia.
Lisätietoa:
Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 8400642
Ansioplaketin saaneet 2002–2023
Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketti voidaan myöntää instituutioille huomattavasta ansiosta Suomen metsäalan hyväksi.
2002: Suomen 4H-liitto
2004: Metsänhoitoyhdistys Itä-Häme
2007: Rovalan Setlementti ry
2008: UPM Forest Life -verkkopalvelu, Puu taitajan käsissä -näyttely, EMMA
2009: Kurvaa metsään – metsäkonekoulujen yhteinen markkinointi
2010: YLE:n aluetoimitus
2011: Tiedekeskus Pilke
2012: UPM Oyj / Biodieseltuotanto, Onbone Oy
2013: Pölkky Oy
2015: Äänekosken tehdashanke, Metsä Fibre
2016: Vihdin seurakunta ja Riuttarannan vastaanottokeskus
2017: Bioaika-rekka
2018: Mhy Etelä-Savon Metsä Rokkaa -tapahtuma
2019: Suomi on metsäläinen -tv-sarja, Pasi Jaakkosen ja Ilta-Sanomien juttusarja Otto Jaakkosen kuusi
2020: Valtakunnan metsien inventointi 100 vuotta
2021: Suomen Partiolaisten metsäohjelma ja metsäryhmä
2022: Puutavaramittauksen virkakunta, Luonnonvarakeskus
2023: Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa –tutkimushanke
Kirjoita kommentti