Tuulivoima tuo tuottoa valtionmaille

Metsähallituksella käynnissä olevista tuulipuistohankkeista kolme on jo rakennusvaiheessa ja ensimmäiset alkavat tuottaa sähköä loppusyksyllä.

Metsähallituksella on käynnissä yhdeksän tuulipuistohanketta maan pohjoisosissa. Niiden tavoitteena on parantaa valtion maiden tuottoa. Valtion liikelaitoksena Metsähallituksen pitää toki panostaa myös siihen, että Suomi saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa.

Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari ei kerro Metsähallituksen maanvuokrahintoja, mutta viittaa julkisuudessa olleihin hintatietoihin. Niiden mukaan maanomistajalle maksetaan 5000‒15 000 euroa vuodessa, jos hän vuokraa maata tuulimyllyn alle.

”Jos tuulivoimala vie yhden hehtaarin metsää pois metsätalouskäytöstä, maan vuokratuotto on erittäin paljon suurempi kuin metsätalouden”, Kunnari sanoo.

Hänen mukaansa yksityiselle maanomistajalle tuulivoimalan tuoma vuokratulo voi olla merkittävä tulonlähde. Metsähallituksen mittakaavassakin tuotto on hyvä lisä.

Metsähallitus haluaa osuutensa

Tuulivoimaa on kehitetty Metsähallituksessa jo monen vuoden ajan. Vuonna 2008 Metsähallitus selvitti, mitä liiketoimintamahdollisuuksia valtion mailla on ja mikä rooli Metsähallituksella voisi olla energiantuotannossa.

Selvityksen pohjalta Metsähallitus päätti tavoitella mahdollisimman suurta osuutta tuulipuistoista. Varsinaisia lukumääriä ei ole päätetty.

Kunnarin mukaan Metsähallitus ei halua olla passiivinen maanomistaja, joka vaan antaa alueen muiden käyttöön. Niinpä se etsii itse paikat, jonne tuulivoima sopii, jalostaa ne tuulivoimatuotantoon sopiviksi ja kilpailuttaa investoijat.

Maan jalostus tarkoittaa sitä, että Metsähallitus kaavoituttaa alueen tuulivoimalle, teettää ympäristövaikutusten arvioinnin, mittaa alueen tuulisuuden ja suunnittelee tarvittavan infrastruktuurin, kuten voimalapaikat, tiet ja sähkönsiirron. Voimalan omistajaksi Metsähallitus ei lähde.

Hyvä alue on monen tekijän summa

Paikan, jonne tuulivoimapuiston voi rakentaa, pitää täyttää useita ehtoja. Siellä pitää tuulla riittävän paljon, lähellä pitää olla tarpeeksi suuria voimalinjoja sähkön siirtoon ja tuulivoimapuiston pitää sopia ympäristöön ja alueen muihin maankäyttömuotoihin.

Tuulisten paikkojen löytymisessä auttavat niin Ilmatieteen laitoksen tuuliatlas, paikallistuntemus kuin peruskarttakin: eniten tuulee korkeilla paikoilla.

Lähiseudun sähköverkolla on väliä, koska tuulivoimapuistossa syntynyt sähkö pitää pystyä siirtämään järkevään hintaan käyttäjälle. ”Esimerkiksi Lapissa on alueita, jonne tuulivoimapuistoa ei kannata perustaa, koska vaadittavan sähköverkon rakentaminen söisi investoinnin kannattavuuden”, Kunnari sanoo.

Suurena maanomistajana Metsähallitus voi miettiä, minne tuulivoima parhaiten sopii. Tuulivoimapuistoa ei voi rakentaa suojelualueelle, Natura-alueelle tai liian lähelle asutusta. Käytännössä Metsähallituksen tuulivoimapuistot sijaitsevat talousmetsissä tai vähätuottoisella metsätalousmaalla.

Täydentää hyvin metsätaloutta

Myös muu maankäyttö vaikuttaa tuulivoimapäätöksiin. Jos alueelle halutaan vaikkapa laskettelukeskus, pitää harkita, onko maankäyttömuotojen välillä ristiriitoja ja voiko ne sovittaa yhteen.

Poronhoitoalueella mietitään, miten voimalat ja niille johtavat tiet vaikuttavat porojen liikkumiseen ja porotalouteen. ”Toistaiseksi tässä asiassa on löydetty hyväksyttäviä ratkaisuja”, Kunnari sanoo.

”Myös muu maankäyttö vaikuttaa tuulivoimapäätöksiin”

Kunnarin mukaan tuulivoima ja metsätalous täydentävät toisiaan äärimmäisen hyvin. Voimaloiden luokse johtaa aina hyvä tie, jota myös metsätalous voi käyttää. Voimala perustetaan hiekkakentälle, mutta se vie maata pois metsätalouskäytöstä vain puolesta hehtaarista hehtaariin. Metsätaloutta voidaan harjoittaa heti sen ulkopuolella.

Ei myllyä omalle takapihalle

Tuulivoima jakaa myös mielipiteitä, mikä on havaittu Metsähallituksessakin. ”Se on erittäin hyväksytty energiantuotannon muoto – kunhan se ei näy kotinurkilla”, Kunnari sanoo. Voimaloiden näkyvyyttä lisää, että tuuliset alueet ovat yleensä ylempänä eikä teollisen kokoluokan tuulimyllyä voi piilottaa.

Kunnarin mukaan valtionmaille suunnitellut puistot ovat suurempia kuin Suomessa keskimäärin. Suurimmissa Metsähallituksen suunnittelemissa tuulipuistoissa on noin 50 myllyä, pienimmissäkin 10.

Metsähallituksen tuulipuistohankkeista kolme on jo rakennusvaiheessa ja ensimmäiset alkavat tuottaa sähköä loppusyksyllä. Metsähallitukseen on kertynyt asiantuntemusta ja osaamista yhdeksästä tuulipuistohankkeesta viiden vuoden ajalta.

Ehkäpä Metsähallituksen liiketoimintaan istuisi myös tuulipuistokonsultointi.

Metsähallituksen tuulivoimahankkeet
Motivan tuulivoimasivut
Suomen tuuliatlas