Yhdistetty todellisuus muuttaa myös metsäalaa

Ensin oli virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja sitten lisätty todellisuus (augmented reality, AR). Uusinta uutta on yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR), joka yhdistää virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden reaalimaailmaan.

Yhdistetyn todellisuuden teknologiat madaltavat eroja reaalimaailman ja digitaalisen maailman välillä. Hyvä esimerkki tästä on kesällä 2016 kansaa villinnyt Pokémon Go -peli, jossa pelihahmot saatiin kännykän kuvassa liikkumaan todellisessa ympäristössä.

Yhdistetty todellisuus on tulossa kovaa vauhtia myös hyötykäyttöön tuomalla tietoa ja nopeasti levitettävää sisältöä yhä lähemmäs ihmisten arkielämää. Teknologioita on kehitetty vuosikymmeniä, mutta vuonna 2016 kuluttajamarkkinoille tulleet virtuaalitodellisuuslaitteet, kuten HTC Vive, Oculus Rift, Google Daydream ja Microdoft Hololens aloittivat kaupallisen läpimurron.

Nyt laitteet yleistyvät vauhdilla. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden sovellusten on ennakoitu muuttavat yhteiskuntaa toimialasta riippumatta samaan tapaan matkapuhelimet ja Internet ilmestyessään. Esimerkiksi Goldman-Sachs on arvioinut yhdistetyn todellisuuden vuotuisten markkinoiden kasvavan globaalisti jopa 150–180 miljardin dollarin kokoluokkaan vuoteen 2025 mennessä.

Teknologiset läpimurrot auttavat etenkin tiedon visualisoinnissa ja sen liittämisessä arkielämään. Laitteiden avulla niiden käyttäjä voi uppoutua tekotodellisuuteen tavalla, joka tuo aidon läsnäolon tunteen. Se antaa uusia keinoja päästä paikkoihin, joihin ihmisillä ei muuten ole pääsyä.

Sovelluksia on ensimmäisten joukossa kehitetty rakentamiseen ja suunnitteluun, koulutukseen, taiteisiin ja viihdeteollisuuteen. Lääketieteessä teknologiaa on käytetty pelkotilojen hoitoon.

Metsäalalla ensimmäisiä kokeiluja on tehty metsänhoidon suunnitelmien visualisointiin, teollisuuden koulutukseen, matkailuun ja puurakentamiseen. Sisällön tuottaminen vaatii kuitenkin suuria tietomassoja, mikä on rajoittanut sovellusten kehittämistä.

Metsäalan ensimmäiset sovellusprototyypit ovatkin hyödyntäneet metsädataa, jota Suomessa osataan kerätä ja on kerätty jo paljon, kuten laserkeilausaineistoja. Koulutuksessa on myös hyödynnetty valmiita 3D-malleja esimerkiksi konepajateollisuudesta.

Suomessa on menossa useitakin erilaisia yhdistetyn todellisuuden hankkeita ja kokeiluja käytännössä kaikissa yliopistoissa. Yhdistetyn todellisuuden teknologiat rakennetaan usein peliteollisuudessa kehitettyjen teknologioiden perustalle.

Suomessa on vahvaa osaamista peliteollisuudessa ja tietotekniikassa, mutta sitä ei aina oikein ymmärretä, millaista lisäarvoa digitaaliset palvelut tuovat käyttäjälle. Näin arvoa ei myöskään osata mitata eikä palveluita osata markkinoida käyttäjään vetoavalla tavalla.

Koska yhdistetyn todellisuuden palvelut perustuvat digitaalisuuteen, niillä on valtava potentiaali kansainvälisillä markkinoilla. Jotta pärjäisimme tällä markkinalla, Suomessa on panostettava yhdistetyn todellisuuden palveluekosysteemin kilpailukykyyn.

Helsingin yliopistoon perustettu VRForest-tutkimusryhmä on erikoistunut myynnin, palvelukokemusten ja asiakaslisäarvon tutkimiseen. Olemme myös perustamassa Mixed Reality Hubia (MR HUB) Helsingin ydinkeskustaan, jonne yritykset voivat tulla tutkituttamaan ihmiskontaktia vaativien MR-sovellusten käyttöä.

Tutkimme sitä, miten yhdistetyn todellisuuden teknologiat soveltuvat metsä- ja luontoympäristöihin. Myöhemmin on tarkoitus verkostoitua myös muille sektoreille.

Kasvava ja intohimoisesti työhönsä suhtautuva tutkimusryhmämme toimii verkottuneesti koko MR-alan kanssa. Tiivistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä tehdään myös alalla toimivien yritysten kanssa.

Tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan myynnin, palveluiden ja käyttäjien saamaa lisäarvoa. Tarkoituksena on vauhdittaa palveluita, jotka tuottavat käyttäjilleen todellista lisäarvoa vahvasti teknologiaan suuntautuneella alalla.

Virtuaalitodellisuudesta vetoapua metsänhoitoon

VRForest – Helsingin yliopisto