Yläkoululaiset pohtivat ajankohtaisia metsäasioita Metsävisassa jo 38. kerran

Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat ajankohtaisia ympäri vuoden. Vaikka meillä olisi paukkupakkaset, saattaa Australia korventua helteissä. Kuva: Cameron Strandberg, Wikimedia Commons|Metsäpalot ovat ajankohtaisia ympäri vuoden. Vaikka meillä olisi paukkupakkaset, saattaa Australia korventua helteissä. Kuva: Cameron Strandberg, Wikimedia Commons|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)|Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)|Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)|Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)|Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)|Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisan etusivun tehtävään. Kuva: Hannu Huttu|Metsäpalot ovat kuuma aihe niin yläkoululaisten metsätietokilpailussa kuin maailman medioissakin. Vaikka meillä paukkuisi pakkanen, Australiaa saattaa helle korventaa. Kuva: Cameron Strandberg (Wikimedia Commons)

Valtakunnallisen metsätietoa testaavan Metsävisan koulutason kilpailu järjestetään tänään, nyt jo 38. kerran. Metsävisaan osallistuu noin 24 000 oppilasta lähes 350 yläkoulusta luokka-asteilta 7–9.

Tämä otus ja paikka, jossa se on rähmällään, liittyvät vuoden 2019 Metsävisa-tehtävään. Kuva: Hannu Huttu

Biologian ja maantieteen opettajat järjestävät Metsävisan omille oppilailleen. Kilpailutehtävät on tehnyt työryhmä, jossa on edustajia Biologian ja maantieteen opettajien liitosta ja Suomen Metsäyhdistyksestä.

Opettajat tarkistavat vastaukset helmikuun loppuun mennessä, jolloin koulun voittaja ratkeaa. 50 parasta koulunsa voittajaa opettajineen kutsutaan finaaliin Helsinkiin 23.–24. toukokuuta.

Metsäpalouutiset nousivat Metsävisan aiheeksi

– Metsät ovat tärkein luonnonvaramme. Niiden käyttöön kohdistuu paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Metsistä haetaan ratkaisua ilmastonmuutoksen torjuntaan, hyvinvointipalveluiden tarjontaan, tuotteiden raaka-aineeksi ja fossiilisten raaka-aineiden korvaajaksi. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että jo koulussa opitaan katsomaan metsää eri näkökulmista. Metsävisassa haastetaankin oppilas pohtimaan metsää muun muassa talouden, tuotteiden, suojelun, virkistyskäytön ja itse metsäluonnon kannalta, kertoo nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä.

Tänä vuonna Metsävisassa kysytään metsäpaloista, jotka ovat ajankohtainen aihe kaikkialla maailmassa. Suomenkin metsissä syttyi runsaasti paloja viime kesänä helteiden ja kuivuuden seurauksena. Loppusyksystä suomalainen metsänhoito sai maailman median huomion Kalifornian metsäpalojen yhteydessä.

Metsävisassa oppilaat miettivät, miksi metsäpalot eivät leviä meillä niin laajoiksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Australiassa. Vaikka aihe on kaukana nuorten arkielämästä, päättely auttaa keräämään pisteitä. Tehtävä voi olla jopa helppo uutisia seuranneille.

– Suomessa on kostea ilmasto ja runsaasti vesistöjä, mutta myös metsien käsittelyllä on suuri vaikutus siihen, että metsäpalot jäävät Suomessa yleensä pienialaisiksi. Talousmetsien käsittelyalat ovat pieniä ja avohakkuualat ja taimikot hillitsevät tuhoisia latvapaloja. Tiheä metsätieverkosto ja metsäojat rajoittavat palon leviämistä ja metsätiet helpottavat sammutustöitä. Viranomaisten yhteistyö metsäpalojen sammutuksessa on tehokasta, luettelee Metsävisa-kysymyksiä laatinutta työryhmää avustanut Markku Remes, metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta.

Niklas Haukipuro istutti taimia ja tutustui metsätoimihenkilöiden työhön Metsävisassa voittamassaan kesätyössä Haapaveden-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksessä. Kuva: Jaana Ruotsalainen.

Metsävisassa voi voittaa myös kesätyöpaikan

Finaalin kymmenen parasta visailijaa palkitaan rahapalkinnoin. 13–15 nuorelle arvotaan kahden viikon kesätyöpaikka oman paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen eli paikalliseen metsänomistajien yhdistykseen.

Metsävisan rahoittajat antavat osallistujille yhteisen aineettoman lahjan. Rahalahjoitus Food and Forest Development Finland -järjestölle auttaa pienmetsänomistajien asemaa kehitysmaissa.

Metsävisa on järjestetty vuodesta 1982 alkaen. Siihen on osallistunut pitkälti yli miljoona suomalaista. Metsävisaan voi tänä vuonna osallistua suomeksi ja ruotsiksi.

Metsäala on laajasti mukana Metsävisan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Alan organisaatiot palkitsevat voittajia, käyvät kouluvierailuilla ja tarjoavat finaalimatkan sekä järjestävät finaaliin kilpailutehtäviä ja muuta ohjelmaa.


Lisätietoja

Kartta: Metsävisaan 2019 osallistuvat koulut

Kirjoita kommentti