Maanteille on tulossa jopa 90 tonnin kuorma-autoja

Nykykaluston maksimipainoja voidaan kohta korottaa 76 tonniin. 90 tonnin auto olisi rakenteeltaan toisenlainen ja eikä sellaista saa kuin kokonaan uuteen autoon.

Metsäala on esittänyt raskaan ajoneuvoliikenteen maksimipainojen korotusta jo pitkään. Metsähallituksen ensimmäinen esitys on vuodelta 2008. Hallitus hyväksyi kuitenkin ajatuksen vasta viime marraskuussa, kun Metsäteollisuus ry oli esittänyt asiaa vuonna 2010.

Ministeriryhmän esityksen mukaan 9-akselisen kuorma-auton kokonaispaino voisi nousta 76 tonniin. Jos akseleita on vähemmän, kokonaispainokin jäisi pienemmäksi. Nykyisin maksimipaino on 60 tonnia.

Muutokset voitaisiin hyväksyä kunkin auton osalta heti kun hallitus on päättänyt asiasta, jos niiden tekniikka antaa myöten, tai muutosten jälkeen seuraavan katsastuksen yhteydessä.

Myös ajoneuvojen suurin sallittu korkeus nousisi 4,2 metristä 4,4:ään, mutta tällä ei ole suurta merkitystä puutavaran kuljetuksen suhteen.

Suomi ei voi kuitenkaan tehdä tällaista päätöstä omin neuvoin, vaan Euroopan unionin komission pitää hyväksyä ehdotus. Nykysuunnitelmien mukaan lupa voitaisiin saada niin, että hallitus voisi säätää uuden asetuksen jopa ensi kesän alussa.

Tavoitteet ovat korkealla

Tavoitteet ovat kuitenkin suuremmat. Metsäalalla suunnitellaan pyytää Liikenteen turvallisuusvirastolta lupaa jopa 90-tonnisten autojen kokeilemisesta maanteillä.

Kokeilulupia pyydettäneen seitsemälle reitille eri puolille Suomea. Tarkoituksena on kokeilla myös menopaluukuljetuksia, joissa sama auto kuljettaisi toiseen suuntaan haketta ja toiseen suuntaan tukkeja.

Kokeilulupa olisi autokohtainen eikä autolla saa ajaa kuin luvattua reittiä, vaikka kuormaakaan ei olisi. ”Esimerkiksi tukit on siis tuotava koereitin varteen muilla autoilla”, sanoo Ari Siekkinen Metsähallituksesta.

Ruotsissa 90 tonnin autoja on jo kokeiltu ja siellä on anottu lupaa jatkokokeilulle, jonka toivotaan alkavan ennen ensi vuodenvaihdetta. Kokeiluvaihe kestäisi viisi vuotta.

90-tonninen auto olisi myös pidempi, jopa 30-metrinen, kun nykyään autojen maksimipituus on 25,25 metriä. Nimenomaan puutavarakuljetusten kannalta tästä saataisiin hyötyä, kun eri pituisten puutavaranippujen sijoitteluun kuormatilaan saataisiin enemmän väljyyttä.

Myös ajoneuvoyhdistelmien kääntyvyyttä on tarkoitus selvitellä. Samoin selviteltäneen erilaisten rengastyyppien vaikutusta tiehen ja polttoaineen kulutukseen.

Hyödyt ovat merkittäviä

Suurin syy kuormien nostamiseen on tietenkin kustannuksissa. Jo hallituksen komissiolle tekemä esitys alentaisi metsäteollisuuden arvion mukaan kuljetuskustannuksia 15‒20 prosenttia.

Metsäalalle se merkitsisi kymmenien miljoonien ja koko elinkeinoelämälle 90‒250 miljoonan euron säästöä joka vuosi.

Päästöt vähenisivät 10‒15 prosenttia, mikä johtuu ennen muuta siitä, että autoja ja ajoja tarvittaisiin vähemmän. Ruotsalaisten laskelmien mukaan maksimipainon nostaminen 60 tonnista 74:ään vähentäisi tarvittavien ajojen määrää neljänneksellä, mutta jos maksimipaino olisi 90 tonnia, vähenemä olisi jopa 40 prosenttia.

Lukuja on hyvä verrata Keski-Eurooppaan, missä maksimipaino on 40 tonnia ja ajojen tarve samaa tavaramäärää kohti 50 prosenttia suurempi kuin pohjoismaisilla, 60 tonnin autoilla.

Ajojen väheneminen johtaisi myös liikenneturvallisuuden paranemiseen. Esimerkiksi akselimäärän lisäys saattaisi parantaa auton ajovakautta.

Ruotsalaiset ovat tutkineet paljon sitä, aiheuttaisiko 30 metriä pitkän kuorma-auton ohittaminen enemmän vaaratilanteita kuin lyhyemmän. Liikenteen turvallisuusviraston mukaan vaaran lisääntymistä ei voida ruotsalaistutkimusten perusteella osoittaa, mutta tutkimusta tarvittaisiin vielä enemmän.

Tiet rasittuisivat enemmän

Metsäteollisuuden mukaan uudistus myös alentaisi tiestön keskimääräistä rasitusta. Tästä on kuitenkin toisenlaistakin tietoa.

Liikenneviraston mukaan ehdoton edellytys on paripyörien käyttö. Roadscanner-yhtiön tekemien selvitysten mukaan 90 tonnin auto aiheuttaisi kuitenkin nykyautoja selvästi isomman painuman yli kymmenen metrin syvyyksissä. Toisaalta painuma olisi pienempi kuin runsaan 70 tonnin autoilla, luultavasti koska niissä on vähemmän akseleita.

Uudet sillat kestäisivät isommat autot hyvin, mutta vanhat sillat tuottanevat ongelmia, eikä pelkästään ylityksissä, vaan myös alituksissa, koska autojen korkeus kasvaa. Ja mikäli vahinkoja tapahtuu, vastuu niistä on aina auton kuljettajalla, ei esimerkiksi kuljetusyhtiöllä.

Painavilla autoilla ei kuitenkaan ole tarkoitus ensi vaiheessa ajaa muualla kuin valta- ja kantateillä. Heikkokuntoisia siltoja siis vältetään.