Metsästä keittiöön: puupohjaisten tuotteiden sertifikaattien määrä yllättää

Alkuperä, tuotantoketjun luotettavuus ja ympäristöarvot ovat kuluttajalle tärkeitä käsitteitä, kun puhutaan elintarvikkeista. Myös puupohjaiset tuotteet käyvät läpi tiukan seulan, ennen kuin ne pääsevät myyntiin. forest.fi otti tarkasteluun arkisen leivinpaperin.

Kun Simo Schulz esittelee ohutta valkeaa paperiarkkia, kuulijalle tulee nälkä. Metsä Tissuen myyntijohtajan puheessa vilahtelee sanoja kuten maut, nyytit ja aroma cooking.

Mutta vielä enemmän Schulzilla on lueteltavanaan erilaisia sertifikaatteja ja standardeja. Ennen kuin leivinpaperi pääsee kaupan hyllylle ja sieltä keittiöön, se on käynyt läpi uskomattoman määrän alkuperä-, ympäristö-, laatu- ja turvallisuustarkastuksia.

”Metsä Groupin leivin- ja ruoanlaittopaperia viedään isoissa konteissa nykyisin jo 66 maahan. Jokaisessa maassa on kansalliset tuotevaatimukset”, Schulz toteaa.

Mutta ennen kuin yritetään laskea, kuinka monta tarkastusta leivinpaperin valmistuksessa tarvitaan tehtaalla, on puutuotteen laadunvalvonnan selvittäminen aloitettava ihan alusta, metsästä.

Metsä Groupin valmistama Saga-leivinpaperi on pitkäkuituista havusellua. Leivinpaperin pakkauksesta löytyy PEFC-merkki, mikä tarkoittaa, että tuotteeseen ja sen pakkaukseen on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuta. Puun alkuperä siis tunnetaan ja metsässä on huolehdittu esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta.

”Itseasiassa puupohjaisen tuotteen ympäristöarvioinnin voi tietyin edellytyksin ulottaa siemeneen asti, sillä Suomessa on määritelty viljelysiemenen käyttöalueet sen alkuperän mukaan”, sanoo Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Armi Purhonen.

Kansainvälisillä ISO-standardeilla pärjää pitkälle

Kun puu lähestyy sellukattilaa, sitä ryhdytään tarkkailemaan puhtaus-, laatu- ja turvallisuusmittareilla. Erityisen tarkkana on oltava kuorinnassa, jotta kuori ei päädy selluun ja sitä myötä läiskäksi paperiin.

Kuorinnan jälkeen sellupuu haketetaan. Hakkeesta puu tekee yli puoli vuorokautta matkaa selluksi. Sinä aikana sitä seurataan lähes parilla kymmenellä mittarilla. Tietokoneet rekisteröivät muun muassa lämpötilaa, virtaamia ja kemiallisia arvoja.

”Myös tehtaan hygienia on tärkeä osa tuotteen turvallisuutta”, sanoo Metsä Fibren asiakaspalvelu- ja kestävän kehityksen päällikkö Marko Ruottinen ja toteaa, että kaikki Metsä Groupin tehtaat täyttävät elintarvikehygieniavaatimukset.

Laadun seurantaan vaikuttavat asiakkaiden vaatimukset ja lopputuotteen ominaisuudet. Oleellista voi olla sellun vaaleus tai sen lujuus.

Ruottisen mukaan sellun laatu ja turvallisuus pystytään useimmiten todentamaan asiakkaalle kansainvälisillä ISO-standardeilla. ISO 9001 kertoo laadunvarmistuksesta, ISO 14001 ympäristöasioiden hallinnasta. Leivinpaperiin menevään selluun vaaditaan myös elintarviketurvallisuutta varmistava ISO 22000 -standardi.

Työturvallisuudelle on tietenkin oma sertifikaattinsa, OHSAS eli Occupational Health and Safety Assessment Series.

Näitä kaikkia valvotaan sekä yhtiön omilla että ulkopuolisilla tarkastuksilla, joissa tuotetta, sen tuotantoa ja raaka-aineen hankintaa koskeva tieto dokumentoidaan perusteellisesti ja asiakirjapino kasvaa entisestään.

”Auditoinnissa raportoidaan muun muassa siitä, ovatko työntekijät tietoisia laatujärjestelmästä, ovatko sertifioinnin vaatimat laskelmat ja merkinnät oikein ja onko ne viety asianmukaisella tavalla asiakirjoihin”, Purhonen kertoo.

Kosher-sertifikaatti ja koemaistaja

Metsä Tissuen leivinpaperitehtaat sijaitsevat Suomen Mäntässä ja Saksan Dürenissä. Viimeistään niiden tuotevalvonnan mittareihin tutustuessa laskut puun eri standardeista ja sertifikaateista menevät sekaisin. Erilaisia raportteja saattaa hyvinkin syntyä 10 metrin leivinpaperirullan verran, ennen kuin metsästä haetusta puuaineksesta on syntynyt paperia ruoanlaittoon.

Osa tarkastuksesta on lailla säädettyä, osa suosituksia ja monet mittaukset ja varmistukset yrityksen omaa laadunvalvontaa ja tuotekehitystä.

Myös lopputuote on testattava. ”Elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksissa olevat tuotteet kuten juuri leivinpaperi tai nestepakkauskartonki ovat vaativia. Niistä ei saa siirtyä mitään elintarvikkeeseen”, toteaa Metsä Groupin kehityspäällikkö Eija Saski.

Leivinpaperia ja elintarvikekontakteja koskevista kriteereistä saa yleiskuvan seitsensivuisesta vaatimustenmukaisuuslausunnosta eli Declaration of Compliance -asiapaperista. Siitä käy ilmi, että leivinpaperilla voi olla myös muun muassa kosher- ja halal-sertifikaatit.

”Usein kysytään listaa materiaaleista, joita emme käytä paperin valmistuksessa”, sanoo Saski. Vältettävien listassa on kymmeniä raaka-aineita mantelista raskasmetalleihin ja erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin.

Leivinpaperin tulee olla esimerkiksi aina formaldehyditön ja klooriton. Lisäksi sille tehdään aistinvaraisia testejä. Metsä Groupilla on siis töissä testileipureita ja koemaistajia.

Joutsenmerkki kertoo ympäristöasioiden perusteellisesta osaamisesta

Sitten ovat myös alue- ja maakohtaiset laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset, kuten Saksan teollisuustuotteita koskeva DIN-standardointi ja eurooppalainen EN. Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on asiasta riippuen omat norminsa. Valmistajan onneksi eri järjestelmät ovat paljolti toistensa kanssa päällekkäisiä.

”Tiukimmat ovat Saksan DIN ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA. Ne kattavat suuren osan myös muiden maiden normivaatimuksista”, sanoo Schulz.

Leivinpaperia on käytetty suomalaisessa ruoanvalmistuksessa jo yli 50 vuotta. Tavallinen kotikokki tietää, että paperi säästää aikaa ja sotkua. Schulzin mukaan se säästää myös ympäristöä.

”Ruokahävikki pienenee, kun ruoka ei pala kiinni. Esimerkiksi lounasravintoloiden vuoista saadaan puolitoista annosta enemmän, kun ne vuorataan leivinpaperilla. Lisäksi vuoraaminen säästää erityisesti isoissa laitoskeittiöissä vettä, energiaa ja puhdistusaineita.”

Puu on biohajoavaa ja kompostoituvaa ja niin on myös leivinpaperi. Siitä kertoo paketin kyljessä eurooppalaisen standardin EN 13432 leima. Sen vieressä on Joutsenmerkki eli Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki.

”Joutsenmerkki on maailman aidoin ympäristömerkki, sillä se ohjaa investointeja jatkuvasti ympäristöystävällisempään teknologiaan”, Schulz sanoo.

Tuotteiden lisäksi myös tehtailla on oltava ympäristöluvat kunnossa. Schulzin mukaan Metsä Group kertoo avoimesti tehtaidensa ympäristösuorituskyvystä, päästöistä ja niiden kehityksestä, panostaahan se kestävään kehitykseen.

Leivinpaperin sisartuote, kartonkinen leivinpaperilla vuorattu Saga-paistovuoka, on saanut sertifikaatti- ja standardointitodistusten nipun päälle myös kunniamaininnan ympäristöystävällisyydestään.

Uusi puu 2017 -kilpailussa palkittiin tuotteita, jotka tarjoavat ratkaisuja globaaleihin trendeihin kuten resurssiniukkuus ja tiedostava kuluttaminen. Paistovuoka sai kunniamaininnan arjen sankarina. Puukuituinen, uuninkestävä, alumiinivuoat korvaava vuoka on biohajoava, sen voi polttaa eikä sitä tarvitse edes voidella.