Metsäyhdistyksen blogi: Kokemuspuhe metsästä vaatii harjoittelua, ja Erätauko on siihen hyvä tapa

Muiden mielipiteisiin metsästä en voi vaikuttaa – omaan tapaani keskustella kuitenkin voin.

Päättäjien Metsäakatemia kutsui 25-vuotisen taipaleensa kunniaksi tänä keväänä koolle sarjan Erätauko-keskusteluja. Kutsuimme niihin osallistujiksi paitsi Metsäakatemia-verkostoa, myös muita kansalaisia.

Erätauko on keskustelumenetelmä, jonka avulla voi käynnistää ja käydä rakentavaa ja tasavertaista keskustelua yhteiskunnallisista aiheista ja tunnistaa mielipiteiden moninaisuutta. Sen taustalla on Erätauko-säätiö. Hankkeen tavoite on kunnianhimoinen: tehdä Suomesta maailman parhaiten keskusteleva kansa.

Erätauossa ristiriitoja lähestytään kokemuspuheen avulla. Jokainen keskustelija avaa vuorollaan aiheen merkitystä itselleen oman kokemuksen − vapaa-ajan, työn ja tai muun elämän – näkökulmasta.

Hoksottimet on siis aseteltava uuteen asentoon: Käymään keskustelua, jossa ei tarvitsekaan vaikuttaa muihin, päästä yhteisymmärrykseen eikä saada aikaan päätöstä, vaan jossa tarvitsee vain keskittyä kuulemaan muita ja hyväksyä erilaisten näkemysten moninaisuus.  Siihen Erätauko nimittäin tähtää – ymmärryksen kasvattamiseen. Kun kuulen toisen mielipiteen ja taustaa sen takana, en ehkä tuomitse toisen näkökulmaa niin jyrkästi?

Erätauko-keskustelujen koolle kutsuminen sopii Metsäyhdistyksen ja Päättäjien Metsäakatemian rooliin mielestäni paremmin kuin hyvin. Metsäyhdistys on toiminut yhteistyöjärjestönä viestinnän saralla jo vuodesta 1877 ja Päättäjien Metsäakatemia -toiminta rakentanut dialogia metsäasioista yhteiskunnallisten päättäjien välille vuodesta 1996. Pyrkimys on pois vastakkainasettelusta, kohti rakentavaa dialogia. Keskusteluja on tähän mennessä käyty paitsi Metsäakatemian koolle kutsumina, myös nuorten kanssa ja osana Metsien Suomi -hanketta.

Minua tähän mennessä käydyt Erätauko-keskustelut ovat muistuttaneet siitä, että metsä koskettaa, ainakin jollain tasolla, kaikkia suomalaisia. Ja koska meitä on moneksi, on mielipiteitä metsästäkin paljon. Vaikka kokemus metsäkeskustelun polarisoitumisesta on selvästi jaettu, jokaisen kokemus aiheen käsittelystä on henkilökohtainen ja tunnelatautunut. Katsomme kukin metsää omalta kulmapaalultamme.

Erilainen lähestymistapa metsäkeskusteluun nosti pakosti myös esiin kysymyksen siitä, millainen keskustelija itse olen. Välttelenkö konfliktin pelossa hankalia keskustelunaiheita? Pystynkö aidosti pysähtymään ja keskittymään toisen ihmisen ajatusten kuunteluun, ilman että pyrin vaikuttamaan häneen tai hänen mielipiteisiinsä? Osaanko suhtautua toisen erilaisiin näkemyksiin hyväksyvästi ja tehdä niille tilaa omassa ajattelussani?

Silloin kun näkemykset eroavat voimakkaasti, se on yllättävän vaikeaa. Kokemuspuheen käyttäminen vaatii myös harjoitusta.

Metsäammattilaisten rooliin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita. Odotetaanhan metsien käytön ja hoidon tarjoavan ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan kuin kestävän taloudellisen hyvinvoinnin rakentamiseenkin. On tärkeää, että metsäammattilaiset osallistuvat metsiä ja metsän hoidon kehittämistä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Metsäalan työntekijät tarvitsevat mielestäni kuitenkin myös lisää mahdollisuuksia epävarmojen asioiden pohtimiseen ja kokemusten, ajatusten ja odotusten jakamiseen turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Lopultakin, ainoa tie rakentaa parempaa keskustelukulttuuria taitaa olla kehittää omaa itseä ja omaa tapaani keskustella. Näin voin toivottavasti vaikuttaa myös keskustelukulttuuriin ympärilläni. Viisas läheiseni on myös koittanut opettaa, että fiksu ihminen voi ja osaa myös tarvittaessa vaihtaa mielipidettä.

Haluaisitko sinä osallistua metsäaiheiseen Erätauko-keskusteluun tai ehdottaa meille keskustelun teemaa? Ole yhteydessä meihin, niin mietitään yhdessä Erätauon toteuttamista!

Suomen Metsäyhdistys on myös kumppanina Ylen Hyvin sanottu -hankkeessa. Sosiaalisessa mediassa on aiheesta keskustelua tunnisteilla #Erätauko ja #hyvinsanottu.

Lue lisää Päättäjien Metsäakatemian juhlavuodesta 2021