Irlanti hakee mallia Suomen metsäbiotaloudesta

Irlannissa on mahdollista lisätä tuntuvasti hakkuita metsien käytön kestävyyden vaarantumatta, sanoo maan metsäministeri Andrew Doyle. Kuva: Markku Laukkanen

Irlannin metsäministeri Andrew Doyle uskoo kestävään metsien käyttöön ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ministeri kävi kesällä Suomessa hakemassa oppia maansa uuteen biotalousstrategiaan.

”Tavoitteena on vahvistaa kestävää metsätaloutta ja lisätä metsänistutuksia. Se on hyvää ilmastopolitiikkaa ja tarjoaa mahdollisuuksia biotalouden laaja-alaiseen kehittämiseen”, Irlannin maa- ja metsätalousasioista vastaava ministeri Andrew Doyle sanoo.

Metsäpohjaisen biotalouden vahvistamisella Irlanti pyrkii myös varastoimaan hiiltä metsiin ja jalostamaan öljypohjaisia tuotteita korvaavia materiaaleja. Esimerkkeinä ministeri mainitsee puupohjaiset tekstiilit ja puurakentamisen.

”Uusien materiaalien tuottamisessa on paljon oppimista ja tähän tarvitaan biotalousstrategiaa”, hän toteaa.

Doyle haki oppia biotalousstrategiaan Suomesta, jossa hän vieraili kesäkuussa Euroopan metsäinstituutin EFIn vieraana. Ministeri tutustui biotalouteen metsänkorjuusta jalostukseen.

”Suomi on tunnustettu edelläkävijä”

Tapaamiset metsäomistajien, päättäjien, teollisuuden edustajien ja tutkijoiden kanssa vakuuttivat ministerin siitä, kuinka monialaisesti suomalaiset kehittävät metsäpohjaista biotaloutta.

”Suomi on tunnustettu edelläkävijä innovatiivisessa biotalouden kehittämisessä ja tutkimuksessa. Siinä on paljon yhteistyömahdollisuuksia myös muiden maiden kanssa”, Doyle sanoo ja korostaa yhteistyössä Euroopan merkitystä.

”Euroopan tulisi olla tässä suunnannäyttäjä muulle maailmalle. Esimerkiksi energiatuotannossa olemme liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Kun otetaan huomioon maailman poliittinen epävakaus ja resurssien liikakäyttö, eurooppalaisten tulisi rakentaa energiaomavaraisuutta enemmän biopolttoaineiden varaan.”

Joensuussa sijaitsevalla Euroopan metsäinstituutilla on Doylen mukaan keskeinen rooli Euroopan metsämaiden yhteistyön lisäämisessä. ”Instituutin järjestämät kansainväliset tapahtumat saattavat yhteen keskeisiä eurooppalaisia metsäpolitiikan vaikuttajia.”

Kestävää metsätaloutta ei tunneta tarpeeksi

Doylen mukaan metsäbiotalouden mahdollisuuksia ei vielä ymmärretä tai tunnusteta ilmastomuutoksesta käytävässä keskustelussa tarpeeksi, koska kestävän metsätalouden toimintaa ei tunneta. Tietoa tarvitaan hänen mukaansa lisää aivan perusasioista, kuten siitä, että kaadetun metsän tilalle perustetaan kestävässä metsätaloudessa aina uusi metsä.

”Suuri yleisö on saatava kiinnostumaan aiheesta. Sen avulla voimme saada aikaan yleistä painostusta biotalouteen siirtymiseksi ja sen hyväksyttävyyden lisäämiseksi”, Doyle sanoo ja kertoo esimerkkinä Irlannin maatalous- ja ruokatuotannon sitouttaneen yli 80 prosenttia viljelijöistä biotalousohjelmiin.

Kuluttajille ovat jo tuttuja ruokapakkausten merkinnät, joiden avulla tuotteen voi jäljittä maatilalle asti. ”Samaa käytäntöä voimme soveltaa myös metsäpohjaisen biotalouden kehittämiseen, jolloin ymmärrys esimerkiksi suomalaista, perheomisteista kestävää metsätaloutta kohtaan kasvaa.”

Suomi on Doylen mukaan onnistunut hyvin osoittamaan metsänhoidon kestävyyden metsäsertifioinnin avulla. Onhan 90 prosenttia kaikesta Suomessa korjatusta puusta peräisin sertifioiduista metsistä.

Irlannissa on reilut 300 000 hehtaaria metsämaata. Koko maan pinta-alasta se on noin viisi prosenttia. Hakkuita on Doylen mukaan mahdollista lisätä tuntuvasti metsien käytön kestävyyden vaarantumatta.

”Seuraavan 15 vuoden aikana kaksinkertaistamme hakkuut kahdeksaan miljoonaan kuutioon”, Doyle kertoo.

Kirjoittaja

Markku Laukkanen

Kirjoita kommentti