Megatrendit haastavat metsäalan: Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä osalliseksi alan uusista ansaintatavoista

Kevään 2021 aikana Suomessa on vuoroin surtu paperitehtaiden sulkemista, vuoroin annettu toivoa sellun roolille metsäteollisuuden pelastajana. Biotalouden professori Jyrki Kangas kehottaa katsomaan isoa kuvaa: kansainvälisiä megatrendejä, jotka vaikuttavat metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään.

– Hyödykkeiden ja palveluiden kysyntä kasvaa samaa tahtia väestön kasvun kanssa. Kun esimerkiksi Intiassa ja Afrikassa tapahtuvaan väestönkasvuun yhdistyvät myös elintason nousu sekä kaupungistuminen, erilaisia kulutustavaroita tarvitaan yhä enemmän, Kangas sanoo.

Digitalisaatio megatrendinä on jo näyttänyt konkreettisia vaikutuksiaan koronapandemian aikana: verkkokauppa vahvistuu ja pakkausmateriaaleja tarvitaan. Pehmopaperit ja hygieniatuotteet ovat arkielämän välttämättömyyksiä, ja väestön ikääntyminen korostaa niiden tarvetta.

– Metsien ja puun kysyntä kasvaa edelleen, mutta tarpeet myös monipuolistuvat: puuta pitää pystyä myymään tasapainoisesti. Toimialan pitää pystyä hoitamaan metsiä tavalla, joka on hyväksyttävä, muistuttaa Kangas.

Kankaan mukaan päätöksentekotasolla on huolehdittava metsätalouden edellytyksistä korjata puuta myös jatkossa, jotta Suomi pystyy pitämään teollisuudenalan kansallisessa tuotepaletissaan.

– Jos me emme Suomessa hyödynnä metsiä, se tehdään jossakin muualla, jossa hakkuu aiheuttaa metsäkatoa ja valtavia ilmastonmuutosvaikutuksia. Suomessa metsiä uudistetaan, kun taas metsäkatokohteissa alue autioituu tai kestää jopa vuosisatoja ponnistella se ennalleen.

Päättäjien Metsäakatemia tuo näkökulmia keskusteluun

Suomen Metsäyhdistyksen tavoitteena on tuoda esiin metsien mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämisessä ja rakentaa metsien kestävän käytön ja metsäalan tulevaisuutta.

Yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille suunnattu Päättäjien Metsäakatemia -keskustelufoorumi käynnistettiin Suomen Metsäyhdistyksessä vuonna 1996. Päättäjien Metsäakatemian syntyyn vaikutti merkittävästi laajapohjainen neuvottelukunta, joka perustettiin jo Metsäakatemian käynnistysvaiheessa neuvoa antavaksi taustatahoksi.

– Merkittävä rooli oli viime vuonna menehtyneellä valtiosihteeri Raimo Sailaksella, joka toimi pitkään neuvottelukunnan puheenjohtajana, ja jonka muistoa ja elämäntyötä kunnioitamme Metsäakatemian 25. toimintavuonna, kertoo Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.

Suomen Metsäyhdistys on 25 vuoden aikana järjestänyt yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille suunnattuja Päättäjien Metsäakatemia -keskustelufoorumeita jo 49 kertaa.  Foorumin tavoitteena on lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäalan ja muiden alojen vaikuttajien kesken.

Professori Jyrki Kangas on kurssin käynyt metsäakateemikko ja näkee Päättäjien Metsäakatemian tuovan metsäalaa koskevaan keskusteluun toivottua näkökulmien vaihtoa.

– Metsien käyttö ei ole mikään irrallinen saareke yhteiskunnasta. Kun ihmisiä kutsutaan eri toimialoilta mukaan keskustelemaan, kokonaisuuden hahmottaminen paranee. Näkökulmista myös talous ja metsien käytön sosiaalinen kestävyys ovat kansainvälisestikin tärkeitä nostaa keskusteluun, Kangas sanoo.

– Erityisesti EU-tasolla on tällä hetkellä mietinnän paikka: metsätaloutta ja puuntuotantoa ei voi sulkea pois, se johtaisi globaalisti paljon huonompaan tilanteeseen.

Tekstiiliteollisuudessa iso kasvupotentiaali

Professori Jyrki Kankaan mukaan puukuitutuotteiden iskun paikka on erityisesti tekstiiliteollisuudessa.

– Tällä hetkellä ainoastaan viitisen prosenttia tekstiilituotannosta on puukuitupohjaista. Kun tuotannossa paljon käytetty öljy saadaan korvattua puukuidulla, ollaan tilanteessa, jossa biomassan tuotantoa pitää pystyä tehostamaan, Kangas sanoo.

Kun puun lisäksi metsien muidenkin tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa, metsien käyttö monipuolistuu tarjoten uusia ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille. Luonnontuotteista pihka ja kihokki kiinnostavat lääketeollisuutta, ja esimerkiksi mahlan tuotanto on onnistuttu kaupallistamaan.

– Metsänomistaja voi vuokrata koivut sopivalle toimijalle ja saada sitä kautta metsästään paremman ansion kuin koivun tuotannosta vaneriksi. Kun mahlan tuotanto ehtyy, puu kelpaa lopulta vielä myös polttopuuksi, Kangas muistuttaa.

Muutoksessa kiinni elävä metsäala tarjoaa tulevaisuudessakin työtä ja toimeentuloa monenlaisille osaajille.

– Vaikka puun loppukäyttömuodot muuttuvat ja painopaperin sijaan puusta tehdään tulevaisuudessa enemmän vaikkapa vaatteita, lääkkeitä ja elintarvikkeita, metsätalouden tehtäviin tarvitaan jatkossakin työntekijöitä. Nuorille on metsäalalla tarjolla mahdollisuuksia vaikuttaa kestävään kehitykseen, toteaa Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.