Tiedote

Yläkoululaisten Metsävisa kerää 20 000 osallistujaa ympäri Suomen – katso tästä tärpit kilpailuun

Valtakunnallinen yläkoululaisten metsätietokilpailu järjestetään keskiviikkona 9. päivänä helmikuuta. Moni koululainen preppaa itseään tulevaan koitokseen.

– Metsävisan aiheet pidetään visapäivään saakka salassa, mutta menneiden vuosien kilpailulomakkeita netistä selatessa voi nähdä, millaisia kysymyksiä on odotettavissa, vinkkaa lukuisia tehtäviä laatinut biologian ja maantiedon opettaja Heikki Arponen.

– Lajien tunnistaminen on biologian osaamisen perustaso, ja metsälajisto maan pohjoisosasta etelään on loputon tehtäväaiheiden lähde, Arponen paljastaa.

Kilpailussa on mukana yli 300 koulua kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin. Vuodesta 1982 alkaen osallistujia on ollut yli 1,1 miljoonaa.

Puut ja muut lajit kannattaa osata

Metsävisassa on tunnistettu ja nimetty lajeja änkyrimadoista lintuihin eli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. On nimetty kasveja, suurpetoja, sieniä ja marjoja. He, jotka ovat hakoja lajitiedoissa, keräävät pisteitä.

Oppilaat saavat hieroa älynystyröitään tehtävissä, joissa käsitellään eliöiden välisiä suhteita. Vuoden 2015 Metsävisassa kerrattiin, mitä merkitystä mustikalla on metsäluonnossa. Viime vuoden visassa opittiin, millaista eliölajistoa avainlaji raita ylläpitää.

Puut ovat Metsävisan keskiössä, eivätkä pelkästään puiden biologia tai ekologia, vaan muutkin näkökulmat. Suomi 100 -juhlavuonna pohdittiin, kuinka Suomen kansallispuu rauduskoivu näkyy kulttuurissamme. Kilpailulomakkeilla on esitelty myös esimerkiksi puun kemiallinen rakenne ja puun jalostus osana kiertotaloutta.

Metsävisassa ratkotaan myös metsänhoitoon liittyviä tehtäviä. Piirros: Anne Turunen

Metsänhoitoa on tarkasteltu monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta viime vuosien Metsävisoissa. Piirros: Anne TurunenMetsäluonnon monimuotoisuus on ollut teemana useana vuonna. Lintuharrastajat ovat loistaneet, kun tehtävät ovat laittaneet pohtimaan vaikkapa metsien käsittelyä petolintujen tai tikkojen näkökulmista.

Karttatehtävissä vahvoilla ovat puolestaan suunnistuksen harrastajat. Myös jokamiehenoikeudet ovat yksi Metsävisan tärppi. Ne tuleekin jokaisen metsissä liikkujan sisäistää, ei ainoastaan Metsävisa-osallistujien.

Jokainen metsävisailija osaa jotakin – ainakin viimeisen tehtävän

Kilpailukysymyksiä laativa biologianopettajien Metsävisa-ryhmä: Pekka Saarinen (vas.), Emmi Karavirta, Heikki Arponen ja Virve Alanen. Kuva: Anne Turunen

– Metsävisassa voi saavuttaa menestystä myös ilman metsiin liittyvää harrastuneisuutta tai kiinnostusta. Teemme kilpailulomakkeesta sellaisen, että jokainen oppilas osaa jotakin, Heikki Arponen kertoo.

Vaikeiden aiheiden kohdalla tarkka koululainen voi napsia pisteitä etsimällä vastauksia tehtävänannosta, kuvituksesta tai graafeista.

Metsävisa esittelee myös metsäalan osaamista ja monipuolista työtarjontaa, jota riittää metsästä kansainvälisiin tehtäviin.

Viimeisenä tuleekin aina kysymys: Haluatko tutustua metsäalaan? Kyllä-ruudun rastittaja voi voittaa kesätyöpaikan. Pisteen saa, vaikka vastaisi, että metsäalan kesätyö ei nyt oikein nappaa.

 


Lisätietoja

Metsävisa on metsäalan ja koulujen välistä yhteistyötä. Metsävisaan on vuodesta 1982 alkaen osallistunut yli 1,1 miljoonaa koululaista.

Pääjärjestäjät ovat Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ja Suomen Metsäyhdistys. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö Mukana järjestelyissä ja rahoittamassa ovat metsäalan kummiorganisaatiot.

Toimittajien yhteydenotot Suomen Metsäyhdistykseen:

Metsävisa | Skogsnöten
Metsävisan kesätyöt
Edellisten vuosien kilpailulomakkeet | Tävlingsblanketter från tidigare år
Järjestäjät ja rahoittajat

Kirjoittaja

Anne Turunen

asiantuntija, nuorisoviestintä
045 6575 440
anne.turunen@smy.fi

Kirjoita kommentti