EU-komissio pyytää Suomelta biotalouskonferenssia ensi kesäksi

Suomi ja Ruotsi järjestivät Metsäakatemian Euroopan unionin päättäjille yhteistyössä, mitä maiden metsäministerit Jari Leppä ja Sven-Erik Bucht juhlistivat saunavihdat kädessä. Seuraava akatemia järjestetään ensi tai seuraavana vuonna Ruotsissa. Kuva: Erkki Oksanen

Euroopan unionin komissio pyytää Suomea järjestämään laajan biotalouskokouksen ensi kesänä, kun Suomi on unionin puheenjohtajamaa.

Euroopan unionin komission pyynnöstä kertoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Asikkalassa, jossa avattiin tällä viikolla Euroopan unionin päättäjille suunnattu Metsäakatemia. Akatemia on ruotsalais-suomalaista yhteistyötä ja Suomen puolelta sen järjestäjä on Suomen Metsäyhdistys.

Lepän mukaan Suomi aikoo puheenjohtajakaudellaan edistää unionin biotaloutta muutenkin. Puheenjohtajakausi alkaa ensi vuoden heinäkuussa.

Esimerkiksi unionin metsästrategiaa ei aiota vain toteuttaa, vaan myös vahvistaa sen roolia energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Hallitus on aiemmin tässä kuussa osana ilmastotoimia esittänyt mittavaa metsitysohjelmaa Suomeen. Esimerkiksi käyttämättömiä peltoja voitaisiin metsittää.

Suomessa onkin käynnissä hanke, jolla kartoitetaan metsitykseen kelpaava maa-ala. Tavoitteena on tunnistaa kohteet, joilla hiilinielua voitaisiin vahvistaa parhaiten.

Metsitystä Suomessa ja Afrikassa

Suomella ei kuitenkaan ole paljon mahdollisuuksia metsitykseen omassa maassa, koska valtaosa maasta on jo metsän peitossa. Metsäakatemian avajaisissa julkistettiinkin myös Suomen aloite Euroopan unionin ja Afrikan yhteisen metsitysohjelman perustamiseksi. Se on maailman mittakaavassa Suomen metsittämistä merkittävämpi.

Ohjelmaa on esitetty osaksi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ehdottamaa Afrikan ja Euroopan kumppanuusallianssia. Pääministeri Juha Sipilä on jo esitellyt aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille ja ministeri Leppä puolestaan maatalouskomissaari Phil Hoganille ja unionin maatalousneuvostolle, joka koostuu jäsenmaiden maatalousministereistä.

Aloite vastaa polttavaan ongelmaan suomalaisella osaamisella: vuosittainen metsäkato Afrikassa on jopa kaksi miljoonaa hehtaaria ja suomalaiset jos ketkä osaavat metsittämisen.

Metsien käyttö luo kestävää hyvinvointia

Merkittävin syy Afrikan metsäkatoon on polttopuun keruu ja peltomaan raivaus. Uusien metsien luominen ja niiden kestävä käyttö voisi kuitenkin luoda työtä ja toimeentuloa Afrikan maaseudulle ja myös nuorille, mikä on Junckerin esittämän allianssin päätavoite.

“Tarvitsemme miljardien eurojen investointeja metsitykseen, metsätalouteen sekä metsien hoitoon ja suojeluun”, sanoi Leppä EU-Metsäakatemian avajaisissa. Julkisuudessa on puhuttu jopa 60 miljardin euron takausohjelmasta, joka vauhdittaisi yksityisiä investointeja Afrikkaan.

Metsitys ja metsävarojen kestävä käyttö tuo Lepän mukaan monia hyötyjä. Se kasvattaa hiilinielua, estää maatalousmaan eroosiota ja lisää ruokaturvaa.

Metsien hoito, metsätalous ja sen perustalle rakentuva metsäteollisuus tarjoavat töitä ja tulevaisuutta maaseudun nuorille, mutta myös tuotteita ja palveluita, joilla voi korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Myös mahdollisuudet suojella luonnontilaisia metsiä kasvavat.


Suomen Metsäyhdistyksen tiedote


 

Kirjoita kommentti