FSC uusii sertifiointiaan
Linjaukset koskevat Suomeakin, vaikka maassa on vain vähän FSC-sertifioituja metsiä.
FSC-metsäsertifioinnin (ks. selvitys jutun lopussa) linjanmuutos tapahtuu niin sanotussa IGI-työssä. Lyhenne tulee sanoista International Generic Indicators. Se tarkoittaa kansainvälisiä indikaattoreita, joilla määritellään, mitä FSC:n maailmanlaajuiset kymmenen metsänhoidon periaatetta käytännössä tarkoittavat.
Työ saatiin uuteen vaiheeseen, kun kansainvälisen FSC:n hallitus hyväksyi uudet indikaattorit viime perjantaina. Siinä vaiheessa niitä oli hiottu yhdessä sidosryhmien kanssa jo lähes kolme vuotta.
Indikaattoreiden avulla ratkaistaan FSC:n perusongelma: metsäsertifioinnin taso on vaihdellut liian paljon eri maiden välillä. Jatkossa kaikki FSC:n kansalliset standardit päivitetään nyt hyväksyttyjen indikaattoreiden mukaisiksi.
Auditointiyhtiöiden valta vähenee
Tavoitteena on, että jatkossa kaikki kansalliset standardit ovat samalla viivalla ja vertailukelpoisia. Näin FSC haluaa nostaa sertifioinnin tasoa niissä maissa, joissa standardit ovat olleet liian löysiä.
Maat saavat kuitenkin vapauden tulkita yleisindikaattoreita omiin olosuhteisiinsa sopiviksi. Lopputuloksena eri maiden standardit voivat siis olla hyvinkin eri näköisiä, vaikka niillä tavoiteltaisiin samaa tasoa.
Uusien indikaattoreiden myötä halutaan ratkaista myös ongelma, joka on syntynyt sitä kautta, että kovin monessa maassa käytetään FSC-sertifiointia, vaikka niissä ei ole FSC:n sääntöjen vaatimaa kansallista standardia laisinkaan.
Nyt näissä maissa sertifioidaan yleensä sen mukaan, miten auditointeja tekevät sertifiointiyritykset soveltavat FSC:n periaatteita ‒ tosin FSC:n ohjauksessa. Jatkossa auditoijat käyttäisivät työnsä pohjana uusia indikaattoreita.
Suomenkin standardi uusitaan
Suomessa FSC:n metsänhoito-ohjeiden eli metsästandardin muokkaaminen uusien indikaattoreiden mukaisiksi aloitetaan tänä vuonna. Samalla standardi päivitetään muutenkin.
Suomen FSC:n pääsihteeri Anniina Kostilainen arvioi, että standardityössä kuluu pitkä aika. ”FSC:ssä kaikkien osapuolten äänet ovat yhtä vahvoja. Yhteisen näkemyksen löytäminen saattaa vaatia pitkiä neuvotteluita”, Kostilainen sanoo.
Kostilaisen mukaan on mahdotonta arvioida, miltä uusi standardi näyttää. ”Suomen ensimmäinen FSC-standardi on ollut käytössä neljä vuotta. Joiltakin osin sen kirjaukset on näinä vuosina havaittu epäselviksi. Ainakin siihen on puututtava”, Kostilainen sanoo.
FSC:n kysyntä kasvaa
Mitä merkitystä tällä sitten on Suomelle, jossa FSC-sertifioituja metsiä on kovin vähän? Ensiksikin, iso joukko suomalaisia metsäyhtiöitä on mukana FSC:ssä. Ne pystyvät tuottamaan FSC-sertifioituja tuotteita, koska sellaisessakaan kaiken puuraaka-aineen ei tarvitse olla sertifioitua.
Metsäteollisuuden asiakkaat myös vaativat FSC-sertifioituja tuotteita yhä useammin, vaikka Suomessa yleinen PEFC-järjestelmä on hehtaareissa laskien maailmalla kattavampi.
Toisaalta erityisesti luontaisiin puulajeihin perustuva boreaalinen metsätalous Kanadassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä on joutumassa yhä heikompaan asemaan FSC:sssä etelän plantaasimetsätalouteen verrattuna. Pohjoismainen metsäteollisuus pyrkiikin vahvistamaan asemaansa ja yrittää muun muassa saada edustajansa uudelleen FSC:n johtokuntaan.
Kirjoita kommentti