Jukolan on maailman suurin suunnistusviesti – joukkueita 19 maasta Pohjois-Karjalan metsiin
Suomen metsissä tiet ovat harvassa ja kartanluku on vaikeampaa kuin kotimaassa, sanovat Jukolan viestin ulkomaalaiset suunnistajat. Viikonlopun festivaalitunnelma houkuttelee metsän keskelle 40 000 vierasta.
Sascha Dammeier, 46, on harvinainen tapaus. Saksassa on yli 16 miljoonaa jalkapalloilijaa, mutta vain noin 5000 suunnistajaa. Dammeier on yksi heistä.
Sunnuntaiaamuna 18. kesäkuuta hän starttaa 14 kilometrin ankkuriosuudelle Jukolan viestissä, maailman suurimmassa suunnistusviestissä Pohjois-Karjalan Enossa.
”Odotan kovasti Jukolan viestin tunnelmaa ja maastoa. Olen suunnistanut muutamia kertoja Pohjoismaissa, ja luulen tietäväni, mitä on tulossa. Olen todella innoissani”, Dammeier sanoo.
Hän ei ole ainoa innokas. Jukolan viestin odotetaan kokoavan Enon kirkonkylän kupeeseen 40 000 vierasta, joista suunnistajia on 16 500. Kaukaisimmat tulevat Yhdysvalloista.
Vaikeampaa kuin kotona
Jukolan viestin tapahtumavideo lupailee osallistujille ”teknisesti vaativaa ja fyysisesti haastavaa, todellista suunnistamista”. Moni ulkomaalainen suunnistaja osaakin odottaa erilaista ympäristöä kuin kotioloissa.
”Suunnistaminen Suomen metsissä on paljon haastavampaa kuin paikallismetsissämme Iso-Britanniassa”, sanoo Jane Baldock, joka urakoi ensi viikonloppuna kahdessakin Bristol Orienteering Klubin joukkueessa.
Hän juoksee ensin lauantai-iltapäivällä starttaavassa naisten Venlojen viestissä ja jatkaa sunnuntaina aamuyöllä miesten viestissä, jonka startti on myöhään lauantai-iltana.
”Korkeuskäyrät ovat paljon monimutkaisemmat kuin meidän polkuverkostomme. Yritän käyttää pari päivääni Suomessa ennen kisaa parantaakseni kartanlukutaitoani”, Baldock sanoo.
Lisäksi miesten Jukola juostaan, jos ei nyt pimeässä niin ainakin hämärässä pohjoisen kesäyössä, mikä hankaloittaa maaston havainnointia huomattavasti.
Baldockin joukkuetoveri Tommi Grover, 40, kertoo esimerkin toisesta suomalaisesta suunnistustapahtumasta. “Kun tulin ensimmäisellä Kainuun Rastiviikollani pois metsästä, hoksasin ylittäneeni vain yhden tien ja yhden polun koko osuudellani.”
Englannin metsissä tällainen olisi mahdotonta. ”Niitä ei oikein voi verrata esimerkiksi Kainuun metsiin”, Grover sanoo.
Innostuneet opettajat edistävät lajia
Suomessa suunnistus on näkyvä laji. Viime vuoden Jukolan viestin suoraa televisiolähetystä seurasi läpi yön keskimäärin 260 000 katsojaa, mikä on noin viisi prosenttia kaikista suomalaisista. Noin 60 000 suomalaista käy suunnistamassa iltarasteilla. Suunnistus on myös osa peruskoulun opetussuunnitelmaa.
Mutta myös Iso-Britanniassa ja Saksassa suunnistus on viime aikoina saanut enemmän palstatilaa mediassa. “Suurin osa kansalaisista kuitenkin luulee, että suunnistus on retkeilyä ison repun kanssa ja yllättyy, kun se onkin juoksua”, Grover sanoo.
Esimerkiksi Dammeierin joukkue, Team Baden-Württemberg, kerää joukkueensa useasta pienestä suunnistusseurasta koko osavaltiosta, jossa on yli 10 miljoonaa asukasta.
Kouluissa jää paljon opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen varaan. “Kaikissa kouluissa ei opeteta suunnistusta. Mahdollista se on, mutta edellyttäisi innostunutta opettajaa”, Grover sanoo.
Innostunut opettaja kannusti aikanaan myös Sascha Dammeierin suunnistuksen pariin. Vuodesta 1983 lähtien laji on ollut osa Etelä-Saksan Tübingenissä asuvan Dammeierin elämää.
”Why just run – orienteering is more fun”, Dammeier vastaa suunnistajien kansainvälisellä iskulauseella kysymykseen, mikä lajissa kiehtoo.
”Suunnistamalla pysyt kunnossa ja siinä on aina mukana hieman seikkailun henkeä. Se tarjoaa monipuolista haastetta niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja koko perhe voi harrastaa samaa lajia”, neljän lapsen isä sanoo.
Sauna ja järvet kruunaavat matkan
Bristol Orienteering Klub osallistuu tänä vuonna Jukolan viestiin tiettävästi laajemmalla joukolla kuin mikään muu brittiseura tähän asti. Bristolilaiset ovat koonneet kolmeen Venla-joukkueeseen ja kolmeen Jukola-joukkueeseen jäseniä Englannista, Walesista, Irlannista, Suomesta ja Hong Kongista.
”Nuorimmat ovat 18-vuotiaita ja vanhin yli 70-vuotias. Nuorimmista yksi osallistuu myös nuorten MM-kisoihin heinäkuussa Tampereella”, Tommi Grover kertoo.
Metsässä juokseminen ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka houkuttelee Jukolaan. Myös suurtapahtuman festivaalitunnelma ja kansainvälisen suunnistusperheen tapaaminen kiehtovat.
”Etukäteisvalmistelut, kisaaminen hienossa maastossa, tunne siitä, että on osa suurempaa kansainvälistä suunnistusyhteisöä. Ajan viettäminen joukkuetovereiden kanssa ja nauttiminen suomalaisesta maisemasta, järvessä uiminen. Ja tietysti kunnon suomalainen sauna”, kuvaa bristolilaisjoukkueen Clare Howes syitä matkustaa Jukolaan.
Eksymistä ei kannata pelätä
Jos eksyt Suomen metsissä, kartalle ei pääse takaisin yhtä helposti kuin Britanniassa, missä polut ja tiet kulkevat tiheässä, suomalais-englantilainen Tommi Grover sanoo.
Mutta hän löytää mahdollisesta eksymisestäkin hyviäkin puolia. “Jos Suomen kesäyössä kaikki tuntuu olevan hukassa, aamu ainakin valkenee nopeasti. Eikä metsässä tarvitse koskaan olla yksin: aina sinut joku olio löytää”, joukkuetovereitaan linnunkokoisilla hyttysillä pelotteleva Grover nauraa.
Korjaus, 14.6.2017: otsikkoa on muutettu. Aiemmin otsikon alkuosa kuului ”Jukolan viesti on maailman suurin suunnistuskilpailu…” Jukola on kuitenkin varmuudella maailman suurin suunnistusviesti. Virhe korjattu myös tekstistä.
Kirjoita kommentti