Teollisuuden lahopuuohjelma toimii jo – esimerkiksi pökkelöitä tehty kymmeniä tuhansia

Metsäteollisuuden lahopuuohjelmassa tärkeintä on viestintä ja koulutus. Yritykset toteuttavat ohjelmaa kukin tavallaan, mutta kaikkien tavoitteena on luoda uutta ja turvata vanhaa lahopuuta talousmetsissä. Uhanalaisista metsälajeista puolet on riippuvaisia lahopuusta.

Metsäteollisuus ryhtyi lahopuuhankkeeseen viime keväänä laajassa yhteistyössä muun metsäalan kanssa. Mukana ovat esimerkiksi MTK ja tiedonhankinnan ja metsäneuvonnan osalta Suomen metsäkeskus.

Metsäteollisuus ry kannustaa kampanjaan mukaan paitsi jäsenyrityksiään, myös muita puun ostajia. Myös Metsähallitus on alkanut tehdä hakkuidensa yhteydessä tekopökkelöitä ja esimerkiksi MTK:lla ja Energiateollisuudella on yhteinen kampanja lahopuun tuottamisesta sähkölinjojen alla.

Metsä Group aloitti oman tekopökkelökampanjansa jo aikaisemmin. Yhtiön ympäristöpäällikkö Janne Soimasuon mukaan kampanja on tärkeä erityisesti siksi, että nyt lahopuuta tehdään kasvuvaiheessa olevasta puusta.

”Suurikokoisempaa lahopuuta on tuotettu aktiivisesti metsäsertifioinnin myötä nyt jo 20 vuotta. Pula on ollut pienemmästä, kasvatuspuun kokoisesta lahopuusta”, Soimasuo sanoo.

Metsänomistajat ovat suhtautuneet positiivisesti toimintaan. ”Asiaa esitellään kaikkien hakkuiden yhteydessä ja 70 prosenttia metsänomistajista antaa luvan tekopökkelöiden tekoon meidän suunnitelmiemme mukaisesti”, Soimasuo sanoo.

Viestintä on toiminnan perustana

Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Inka Mustan mukaan lahopuuasioissa ongelma on tiedon puute. Metsäteollisuuden ohjelma onkin paljolti tiedottamista. Teollisuus kun ei voi päättää metsänomistajan puolesta mitään, vaan se voi vain jakaa tietoa ja suositella.

”Vastaanotto on ollut hyvä. Vaikeuksia on tuottanut esimerkiksi joskus turhankin hysteerinen epäilys, että lahopuu lisää metsätuhojen riskiä. Mutta tästäkin selvitään tiedolla”, Musta sanoo.

Musta ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, mikä on kampanjan kokonaisvaikutus. ”Seuraamme ohjelman toteuttamista jäsenyrityksissämme, esimerkiksi sitä, paljonko henkilöstöä ja yhteistyöyrittäjiä on koulutettu asiaan ja kuinka lahopuun merkitystä käydään läpi metsänomistajan kanssa puukaupan yhteydessä”, sanoo Musta.

Tarkoitus on paitsi varmistaa nykyisten työntekijöiden tietämys lahopuuasioista, myös saada ne paremmin esille metsäalan koulutuksessa, erityisesti metsäkoneen kuljettajien koulutuksessa.

Myös lahopuun määrän seurantaa parannetaan

Paitsi että viestiä on viety suoraan metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille, sitä on levitetty myös sosiaalisessa mediassa. ”Viestejä voi etsiä esimerkiksi hashtageilla #lisäälahopuuta tai #bongaalahopuu”, sanoo metsäasiantuntija Jim Antturi Metsäteollisuus ry:stä.

Myös lahopuun määrää maastossa seurataan. ”Mutta systemaattinen tiedonkeruu vie aikaa”, sanoo Musta
Tavoitteena on esimerkiksi yhdistää nykyisiä tietolähteitä, kuten valtakunnan metsien inventointi, yritysten omavalvonta ja metsäkeskuksen luontolaadun arvioinnit. ”Sitä kautta haemme kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoa”, sanoo Musta.

Metsäteollisuuden Lisää lahopuuta talousmetsiin -ohjelma