Päättäjien Metsäakatemia on vienyt päättäjiä metsään jo vuodesta 1996

Vuosien saatossa Metsäakatemian toimintaa on kehitetty, mutta peruspiirteiltään se on pysynyt samankaltaisena. Kurssit ovat vuodesta toiseen yhä suositumpia, eikä likikään kaikkia suositeltuja ole voitu kutsua kursseille.

Eräs mittari Metsäakatemian tavoitteiden toteutumisesta on myös lukuisilta sidosryhmien edustajilta saatu positiivinen palaute toiminnan tarpeellisuudesta. Metsäakatemia on saanut myös muutamia tunnustuspalkintoja:

• Metsänhoitajaliitto myönsi syksyllä 1997 Suomen Metsäyhdistykselle Päättäjien Metsäakatemian käynnistämisestä Vuoden metsäteko -palkinnon.
• Syksyllä 1997 Suomen Metsäyhdistykselle myönnettiin myös Tapion kultainen ansiomerkki, jota perusteltiin mm. Metsäakatemian käynnistämisellä.
• Vuonna 2005 Puumies-lehti palkitsi Metsäakatemian 12. Tiedottamisen palkinnollaan. Palkintoa perusteltiin mm. sillä, että Päättäjien Metsäakatemian toiminnassa korostuu hienosti tiedosta ja vuorovaikutuksesta syntyvä kokonaisnäkemys, jolla voidaan lisätä päättäjien tietoisuutta metsiin liittyvissä kysymyksissä.

Päättäjien Metsäakatemian alkuaskeleista

Pentti Hyttinen ja Eeva Hellström ovat kuvanneet Päättäjien Metsäakatemian syntyvaiheita Metsätieteen Aikakauskirjassa (1/1997, s. 129-134) seuraavin sanoin:

”Päättäjille suunnatun metsäalan keskustelufoorumin perustamista pohdiskeltiin metsäsektorin organisaatioissa jo 1990-luvun alkuvuosina. Idea-asteella asiaa on viritelty jo 1960-luvulla, ehkä aikaisemminkin.

Parikymmentä vuotta sitten 1970-luvun puolivälissä yhdenlainen keskeisten päättäjien keskustelukerho oli jopa toiminnassakin muutaman vuoden ajan. Se rakentui pääosin Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyn metsäsektorin laskentamallin (Messu) pohjalle. Mallin parametreja muuttamalla tarkasteltiin metsäsektorin ja koko kansantalouden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä ja pohdittiin politiikan keinoja toivotunlaisen tulevaisuudentilan saavuttamiseksi. Metsäakatemiaan verrattuna lähestymistapa oli kuitenkin hieman toisentyyppinen, koska kysymyksessä oli pelkästään metsäntutkijoiden ja päättäjien välinen vuoropuhelu – ei yhteiskunnan eri sektoreiden välinen vuorovaikutus.

Konkreettisesti Päättäjien Metsäakatemian suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 1995, jolloin Suomen Metsäyhdistys – tarkemmin ottaen puheenjohtaja Aarne Reunala ja toiminnanjohtaja Juhani Karvonen – kutsui koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan ”maamme keskeisille päättäjille ja vaikuttajille suunnatun keskustelufoorumin” tarvetta ja toteutustapaa. Neuvonantajaryhmään kuuluivat kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, toimitusjohtaja Matti Pekkanen, ministeri Toivo T. Pohjala ja tiedotuspäällikkö Kari Vitie. Ryhmän tukemana tohtori Pentti Hyttinen teki asiasta laajan esiselvityksen kesällä 1995.

Esiselvitystyön kuluessa haastateltiin lähes 50 potentiaalista osallistujaa ja taustatahojen edustajaa sekä perehdyttiin muiden vastaavan tyyppisten kurssien järjestelyihin. Eräänlaisina esikuvina Päättäjien Metsäakatemialle toimivat puolustusministeriön järjestämät maanpuolustuskurssit ja Sitran talouspolitiikan johtamiskurssit. Samalla tavoin myös niissä käsitellään monipuolisesti kansallisten etujemme kannalta tärkeitä asioita.

Esiselvitystyön pohjalta valtiovalta ja metsäsektori päätyivät siihen, että Päättäjien Metsäakatemia olisi oikea foorumi tällaisten Suomen kannalta tärkeiden asioiden käsittelyyn. Esiselvityksen mukainen toimintamalli päätettiinkin toteuttaa lähes sellaisenaan. Ensi vaiheessa rahoitus myönnettiin vuosiksi 1996-97. Hankkeen taustavoimaksi koottiin nimekäs neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Raimo Sailas.”