Suomen Metsäyhdistys kutsui kunniajäsenikseen metsäneuvos Juhani Karvosen ja metsänhoitaja Liisa Mäkijärven

”Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoituksen saaminen kertoo siitä, että työllämme on ollut omaa työpaikkaa laajempaa merkitystä – eikä vain metsäalalle vaan laajemmin yhteiskunnassa”, metsäneuvos Juhani Karvonen totesi tänään valtakunnallisilla Metsäpäivillä Helsingin hotelli Clarionissa.

Karvonen esitti kiitokset kaikkien Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitusten saajien puolesta. Vuosittaisten hopeisten ja kultaisten ansiomerkkien ja ansioplaketin julkistuksen lisäksi Metsäyhdistys kutsui kaksi uutta kunniajäsentä, Juhani Karvosen ja metsänhoitaja Liisa Mäkijärven.

”On kunnia saada kutsua Metsäyhdistykseen henkilöt, joiden toiminta Suomen koko metsäalan ja Metsäyhdistyksen tarkoitusperien hyväksi on ollut erityisen ansiokasta”, totesi Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu, joka jakoi huomionosoitukset yhdessä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen kanssa.

Metsäyhdistyksellä voi olla kuusi kunniajäsentä. Karvosen ja Mäkijärven lisäksi nykyiset kunniajäsenet ovat metsäneuvos Jan Heino, professori Heikki Juslin, lehdistöneuvos Pekka Kivelä ja MMT h.c. Martti Vainio.

Jäseninään yhdistyksellä on lähes viisikymmentä metsäalan organisaatiota ja yritystä sekä metsään liittyvää harrastusjärjestöä.

Pitkäjänteisyyttä hankkeisiin

Juhani Karvonen ohjasi Metsäyhdistyksen läpi 1990-luvun lamavuosien ja yli vuosituhannen taitteen, jolloin sekä viestintäkenttä että metsäala kokivat toimintaympäristön murroksen.

Hän rakensi sidosryhmien ja kollegojen kanssa Metsäyhdistyksestä vaikuttavan metsäalan yhteistyö- ja viestintäjärjestön siirtämällä toiminnan painopisteen alan sisältä metsäalan ja muun yhteiskunnan rajapintaan.

Karvonen oli taitava käynnistämään ja tekemään tunnetuksi erilaisia laajavaikutteisia hankkeita, joista tärkeimmät ovat kehittyneet ajassaan, kuten Päättäjien Metsäakatemia. Se sekä PlusMetsä-viestintäkampanja ja nuorille suunnattu Metsä puhuu ovat esimerkkejä hankkeista, jotka ovat herättäneet mielenkiintoa ja arvostusta myös metsäsektorin ulkopuolella.

Karvonen nimeääkin Metsäyhdistyksen vahvuudeksi kestävät viestintähankkeet, jotka pysyvät ajan hermolla.

”Metsäviestinnän onnistumisen avain on mielestäni siinä, että pystyy poimimaan valtavasta informaation tulvasta olennaiset asiat ja keskittymään niihin pitkäjänteisesti ja päättäväisesti”, Karvonen toteaa.

Liisa Mäkijärvi lisää onnistumisen edellytyksiin rohkeuden.

”On tunnistettava, mikä on tärkeää, jotta metsäala voi hyvin. Alalla tarvitaan heitä, jotka näkevät seuraavan aallonharjan yli ja jotka ovat kyllin rohkeita tarvittaessa muuttamaan toimintatapoja”, Mäkijärvi sanoo.

Hyväksyttävyys tarvitsee uskallusta

Mäkijärvi tunnetaan Suomen Metsäsäätiön ensimmäisenä toimitusjohtajana vuoteen 2019 asti. Hän oli vahvasti mukana kehittämässä Metsäsäätiön roolia metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaajana ja rakentamassa tunnettuutta säätiön keräämälle vapaaehtoiselle menekinedistämismaksulle.

Mäkijärvi on myös toiminut suunnannäyttäjänä naisille metsäsektorin avaintehtävissä ja johdossa.

Metsäsäätiö on vuosittain rahoittanut monipuolisesti metsäelinkeinoa edistävää toimintaa. Rahoituskohteita ovat esimerkiksi tutkimus, koululais- ja nuorisotyö, puurakentamisen koulutus sekä ajankohtainen viestintä. Moninaiset hankkeet ovat tehneet metsätalouden kestävyyttä ja metsätalouden tuotteita ja innovaatioita tunnetuksi yli sektorirajojen ja vahvistaneet metsäalan yhteiskunnallista merkitystä.

”Metsäsäätiön perustaminen oli 1990-luvulla aikaansa edellä. Jo silloin nähtiin, ettei metsäalan hyväksyttävyys ole muuttuvassa maailmassa enää itsestään selvää”, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi toivoo, että samanlaista uskallusta ja kykyä katsoa eteenpäin löytyy metsäalalta myös tulevaisuudessa.